Lauseita

fi iso – pieni   »   uk Великий – малий

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [шістдесят вісім]

68 [shistdesyat visim]

Великий – малий

Velykyy̆ – malyy̆

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
iso ja pieni Ве--ки- --м--ий В______ і м____ В-л-к-й і м-л-й --------------- Великий і малий 0
Ve-yk-y- - -a-yy̆ V______ – m____ V-l-k-y- – m-l-y- ----------------- Velykyy̆ – malyy̆
Elefantti on iso. С--- ве-ики-. С___ в_______ С-о- в-л-к-й- ------------- Слон великий. 0
Ve------ ---a--y̆ V______ – m____ V-l-k-y- – m-l-y- ----------------- Velykyy̆ – malyy̆
Hiiri on pieni. Миша--ал-нька. М___ м________ М-ш- м-л-н-к-. -------------- Миша маленька. 0
V-----y̆ - --lyy̆ V______ i m____ V-l-k-y- i m-l-y- ----------------- Velykyy̆ i malyy̆
pimeä ja valoisa Тем--й - -сн-й Т_____ і я____ Т-м-и- і я-н-й -------------- Темний і ясний 0
Vel----- - -alyy̆ V______ i m____ V-l-k-y- i m-l-y- ----------------- Velykyy̆ i malyy̆
Yö on pimeä. Ні- тем--. Н__ т_____ Н-ч т-м-а- ---------- Ніч темна. 0
Ve-yk--̆ i---l--̆ V______ i m____ V-l-k-y- i m-l-y- ----------------- Velykyy̆ i malyy̆
Päivä on valoisa. Ден- ----й. Д___ я_____ Д-н- я-н-й- ----------- День ясний. 0
Slon ve---yy̆. S___ v_______ S-o- v-l-k-y-. -------------- Slon velykyy̆.
vanha ja nuori с--ри- і м-ло-ий с_____ і м______ с-а-и- і м-л-д-й ---------------- старий і молодий 0
S--n---l--yy̆. S___ v_______ S-o- v-l-k-y-. -------------- Slon velykyy̆.
Isoisämme on hyvin vanha. Н-ш--і--ду-е-с--ри-. Н__ д__ д___ с______ Н-ш д-д д-ж- с-а-и-. -------------------- Наш дід дуже старий. 0
S-on-vel---y-. S___ v_______ S-o- v-l-k-y-. -------------- Slon velykyy̆.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. 7- р---- -ому-ві- -у- ще-м-ло-и-. 7_ р____ т___ в__ б__ щ_ м_______ 7- р-к-в т-м- в-н б-в щ- м-л-д-й- --------------------------------- 70 років тому він був ще молодий. 0
M-------l-n---. M____ m________ M-s-a m-l-n-k-. --------------- Mysha malenʹka.
kaunis ja ruma г-р--- --огид-ий г_____ і о______ г-р-и- і о-и-н-й ---------------- гарний і огидний 0
My--a --len-ka. M____ m________ M-s-a m-l-n-k-. --------------- Mysha malenʹka.
Perhonen on kaunis. М-т---к ---ний. М______ г______ М-т-л-к г-р-и-. --------------- Метелик гарний. 0
M--h- male-ʹ-a. M____ m________ M-s-a m-l-n-k-. --------------- Mysha malenʹka.
Hämähäkki on ruma. Па-ук о------. П____ о_______ П-в-к о-и-н-й- -------------- Павук огидний. 0
Temn--̆-i----n--̆ T_____ i y_____ T-m-y-̆ i y-s-y-̆ ----------------- Temnyy̆ i yasnyy̆
lihava ja laiha т-в---- і ху-ий т______ і х____ т-в-т-й і х-д-й --------------- товстий і худий 0
Te-ny-̆ i --s---̆ T_____ i y_____ T-m-y-̆ i y-s-y-̆ ----------------- Temnyy̆ i yasnyy̆
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Жі--- ваг---1-------гра----------. Ж____ в____ 1__ к_______ – т______ Ж-н-а в-г-ю 1-0 к-л-г-а- – т-в-т-. ---------------------------------- Жінка вагою 100 кілограм – товста. 0
Tem---̆ i -asny-̆ T_____ i y_____ T-m-y-̆ i y-s-y-̆ ----------------- Temnyy̆ i yasnyy̆
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Ч-л-в-- -а-ою 5- кіло-р-- ---уд-й. Ч______ в____ 5_ к_______ – х_____ Ч-л-в-к в-г-ю 5- к-л-г-а- – х-д-й- ---------------------------------- Чоловік вагою 50 кілограм – худий. 0
Ni-- -em--. N___ t_____ N-c- t-m-a- ----------- Nich temna.
kallis ja halpa До----й - -е--вий Д______ і д______ Д-р-г-й і д-ш-в-й ----------------- Дорогий і дешевий 0
Nic--t-mn-. N___ t_____ N-c- t-m-a- ----------- Nich temna.
Auto on kallis. Авто-о--ль-д-ро---. А_________ д_______ А-т-м-б-л- д-р-г-й- ------------------- Автомобіль дорогий. 0
N-ch t---a. N___ t_____ N-c- t-m-a- ----------- Nich temna.
Sanomalehti on halpa. Г----а-деш---. Г_____ д______ Г-з-т- д-ш-в-. -------------- Газета дешева. 0
D--ʹ-yasn--̆. D___ y______ D-n- y-s-y-̆- ------------- Denʹ yasnyy̆.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…