Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   uk Минулий час 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [вісімдесят один]

81 [visimdesyat odyn]

Минулий час 1

Mynulyy̆ chas 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
kirjoittaa П--ати П_____ П-с-т- ------ Писати 0
M-n--y-̆-c--- 1 M______ c___ 1 M-n-l-y- c-a- 1 --------------- Mynulyy̆ chas 1
Hän kirjoitti kirjeen. В-н писав--ис--. В__ п____ л_____ В-н п-с-в л-с-а- ---------------- Він писав листа. 0
My-u-y---c-as-1 M______ c___ 1 M-n-l-y- c-a- 1 --------------- Mynulyy̆ chas 1
Ja hän kirjoitti kortin. А -о-а н--и---а --сті-ку. А в___ н_______ л________ А в-н- н-п-с-л- л-с-і-к-. ------------------------- А вона написала листівку. 0
Py-a-y P_____ P-s-t- ------ Pysaty
lukea Ч--а-и Ч_____ Ч-т-т- ------ Читати 0
P---ty P_____ P-s-t- ------ Pysaty
Hän luki lehteä. Ві-----ав---рнал. В__ ч____ ж______ В-н ч-т-в ж-р-а-. ----------------- Він читав журнал. 0
Py---y P_____ P-s-t- ------ Pysaty
Ja hän luki kirjan. А в-на----ал- -н-г-. А в___ ч_____ к_____ А в-н- ч-т-л- к-и-у- -------------------- А вона читала книгу. 0
Vin--y--- lyst-. V__ p____ l_____ V-n p-s-v l-s-a- ---------------- Vin pysav lysta.
ottaa Б---и Б____ Б-а-и ----- Брати 0
Vi- p-sa---y--a. V__ p____ l_____ V-n p-s-v l-s-a- ---------------- Vin pysav lysta.
Hän otti tupakan. В-н -з-в-сиг---ту. В__ у___ с________ В-н у-я- с-г-р-т-. ------------------ Він узяв сигарету. 0
V-- ---a- l---a. V__ p____ l_____ V-n p-s-v l-s-a- ---------------- Vin pysav lysta.
Hän otti palan suklaata. В-н---зя-а--а-т--у -ок-ла-к-. В___ в____ ч______ ш_________ В-н- в-я-а ч-с-и-у ш-к-л-д-и- ----------------------------- Вона взяла частину шоколадки. 0
A---na ---ys-la ---t----. A v___ n_______ l________ A v-n- n-p-s-l- l-s-i-k-. ------------------------- A vona napysala lystivku.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. В-н -ув---вірний----в-н--б-л- ---н-. В__ б__ н________ а в___ б___ в_____ В-н б-в н-в-р-и-, а в-н- б-л- в-р-а- ------------------------------------ Він був невірний, а вона була вірна. 0
A v--a--apysa-- ly-----u. A v___ n_______ l________ A v-n- n-p-s-l- l-s-i-k-. ------------------------- A vona napysala lystivku.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Він-бу- ---ач-й, а -он--б-л- с---а--а. В__ б__ л_______ а в___ б___ с________ В-н б-в л-д-ч-й- а в-н- б-л- с-а-а-н-. -------------------------------------- Він був ледачий, а вона була старанна. 0
A vo-a n--ys--- l----v-u. A v___ n_______ l________ A v-n- n-p-s-l- l-s-i-k-. ------------------------- A vona napysala lystivku.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. В-н був ---ний--- -она була-багат-. В__ б__ б______ а в___ б___ б______ В-н б-в б-д-и-, а в-н- б-л- б-г-т-. ----------------------------------- Він був бідний, а вона була багата. 0
C----ty C______ C-y-a-y ------- Chytaty
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. В---н- -ав г-оше-, -и----о-г-. В__ н_ м__ г______ л___ б_____ В-н н- м-в г-о-е-, л-ш- б-р-и- ------------------------------ Він не мав грошей, лише борги. 0
C-y-a-y C______ C-y-a-y ------- Chytaty
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. В-н-н---ав ща-тя,-лише -----тя. В__ н_ м__ щ_____ л___ н_______ В-н н- м-в щ-с-я- л-ш- н-щ-с-я- ------------------------------- Він не мав щастя, лише нещастя. 0
Chyta-y C______ C-y-a-y ------- Chytaty
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. В-н--е-мав у-піх-, --ш- --вдачі. В__ н_ м__ у______ л___ н_______ В-н н- м-в у-п-х-, л-ш- н-в-а-і- -------------------------------- Він не мав успіху, лише невдачі. 0
V-- -h-tav z---na-. V__ c_____ z_______ V-n c-y-a- z-u-n-l- ------------------- Vin chytav zhurnal.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ві--н--бу- з--о-оле-им--- н-з--о-о-ен-м. В__ н_ б__ з___________ а н_____________ В-н н- б-в з-д-в-л-н-м- а н-з-д-в-л-н-м- ---------------------------------------- Він не був задоволеним, а незадоволеним. 0
V-n--hy-a- zhurn-l. V__ c_____ z_______ V-n c-y-a- z-u-n-l- ------------------- Vin chytav zhurnal.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ві- -- б-в щ-сли-и---а-не-ас-----. В__ н_ б__ щ________ а н__________ В-н н- б-в щ-с-и-и-, а н-щ-с-и-и-. ---------------------------------- Він не був щасливим, а нещасливим. 0
V-n ---ta---hu--a-. V__ c_____ z_______ V-n c-y-a- z-u-n-l- ------------------- Vin chytav zhurnal.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ві- н- бу- -риє-н--- а -еп-и-м-и-. В__ н_ б__ п________ а н__________ В-н н- б-в п-и-м-и-, а н-п-и-м-и-. ---------------------------------- Він не був приємним, а неприємним. 0
A-vona-c-y-ala--n--u. A v___ c______ k_____ A v-n- c-y-a-a k-y-u- --------------------- A vona chytala knyhu.

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…