Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   mk Минато време 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [осумдесет и еден]

81 [osoomdyesyet i yedyen]

Минато време 1

Minato vryemye 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi makedonia Toista Lisää
kirjoittaa пи---а п_____ п-ш-в- ------ пишува 0
M-------ryemy- 1 M_____ v______ 1 M-n-t- v-y-m-e 1 ---------------- Minato vryemye 1
Hän kirjoitti kirjeen. Тој-н-пи-- -д-о пи--о. Т__ н_____ е___ п_____ Т-ј н-п-ш- е-н- п-с-о- ---------------------- Тој напиша едно писмо. 0
Min-t------m-e 1 M_____ v______ 1 M-n-t- v-y-m-e 1 ---------------- Minato vryemye 1
Ja hän kirjoitti kortin. А-т-а н-пи-а -д-а -а------. А т__ н_____ е___ к________ А т-а н-п-ш- е-н- к-р-и-к-. --------------------------- А таа напиша една картичка. 0
pi--oova p_______ p-s-o-v- -------- pishoova
lukea чи-а ч___ ч-т- ---- чита 0
pi-h-o-a p_______ p-s-o-v- -------- pishoova
Hän luki lehteä. Тој ч--а---е--о с-и-ан-е. Т__ ч_____ е___ с________ Т-ј ч-т-ш- е-н- с-и-а-и-. ------------------------- Тој читаше едно списание. 0
p-sh-o-a p_______ p-s-o-v- -------- pishoova
Ja hän luki kirjan. А ------т-----дна-книга. А т__ ч_____ е___ к_____ А т-а ч-т-ш- е-н- к-и-а- ------------------------ А таа читаше една книга. 0
To---ap-sha---dno-pi---. T__ n______ y____ p_____ T-ј n-p-s-a y-d-o p-s-o- ------------------------ Toј napisha yedno pismo.
ottaa з--а з___ з-м- ---- зема 0
T----api--a -ed-o-p-sm-. T__ n______ y____ p_____ T-ј n-p-s-a y-d-o p-s-o- ------------------------ Toј napisha yedno pismo.
Hän otti tupakan. Тој-з--- ---- ц-га-а. Т__ з___ е___ ц______ Т-ј з-д- е-н- ц-г-р-. --------------------- Тој зеде една цигара. 0
To--n---sh---edn------o. T__ n______ y____ p_____ T-ј n-p-s-a y-d-o p-s-o- ------------------------ Toј napisha yedno pismo.
Hän otti palan suklaata. Т-- -еде -д-о---рче--о-ола--. Т__ з___ е___ п____ ч________ Т-а з-д- е-н- п-р-е ч-к-л-д-. ----------------------------- Таа зеде едно парче чоколадо. 0
A ta- na-ish- y-d-a--ar-i-h-a. A t__ n______ y____ k_________ A t-a n-p-s-a y-d-a k-r-i-h-a- ------------------------------ A taa napisha yedna kartichka.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Тој---ше-нев---н, но -а---е-е верн-. Т__ б___ н_______ н_ т__ б___ в_____ Т-ј б-ш- н-в-р-н- н- т-а б-ш- в-р-а- ------------------------------------ Тој беше неверен, но таа беше верна. 0
A--a- ---is-a-y-d-a ka----hka. A t__ n______ y____ k_________ A t-a n-p-s-a y-d-a k-r-i-h-a- ------------------------------ A taa napisha yedna kartichka.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Тој б-ш--м--ел-в, но т-а --ш- вр-д-а. Т__ б___ м_______ н_ т__ б___ в______ Т-ј б-ш- м-з-л-в- н- т-а б-ш- в-е-н-. ------------------------------------- Тој беше мрзелив, но таа беше вредна. 0
A---a -apisha y--na-k--t-chka. A t__ n______ y____ k_________ A t-a n-p-s-a y-d-a k-r-i-h-a- ------------------------------ A taa napisha yedna kartichka.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Тој-б--е---р-----н- -- -аа -еше -ога-а. Т__ б___ с_________ н_ т__ б___ б______ Т-ј б-ш- с-р-м-ш-н- н- т-а б-ш- б-г-т-. --------------------------------------- Тој беше сиромашен, но таа беше богата. 0
ch-ta c____ c-i-a ----- chita
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Т-- ----ше------ т--у -о-го--. Т__ н_____ п____ т___ д_______ Т-ј н-м-ш- п-р-, т-к- д-л-о-и- ------------------------------ Тој немаше пари, туку долгови. 0
ch--a c____ c-i-a ----- chita
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Т-- н-маше-с--ќа- ---у м----. Т__ н_____ с_____ т___ м_____ Т-ј н-м-ш- с-е-а- т-к- м-л-р- ----------------------------- Тој немаше среќа, туку малер. 0
c---a c____ c-i-a ----- chita
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Тој ----ше-успе-, ---у-н-у----. Т__ н_____ у_____ т___ н_______ Т-ј н-м-ш- у-п-х- т-к- н-у-п-х- ------------------------------- Тој немаше успех, туку неуспех. 0
T-ј c-ita-hye -e-n- s-is-----. T__ c________ y____ s_________ T-ј c-i-a-h-e y-d-o s-i-a-i-e- ------------------------------ Toј chitashye yedno spisaniye.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Т-- н------ зад--------т-к- -е-ад-во---. Т__ н_ б___ з_________ т___ н___________ Т-ј н- б-ш- з-д-в-л-н- т-к- н-з-д-в-л-н- ---------------------------------------- Тој не беше задоволен, туку незадоволен. 0
To---h--as--e yed-o -p-s-----. T__ c________ y____ s_________ T-ј c-i-a-h-e y-d-o s-i-a-i-e- ------------------------------ Toј chitashye yedno spisaniye.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Тој-не -еш--среќен, -у-- н---еќен. Т__ н_ б___ с______ т___ н________ Т-ј н- б-ш- с-е-е-, т-к- н-с-е-е-. ---------------------------------- Тој не беше среќен, туку несреќен. 0
Toј -----shy------o sp---niye. T__ c________ y____ s_________ T-ј c-i-a-h-e y-d-o s-i-a-i-e- ------------------------------ Toј chitashye yedno spisaniye.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Т---н---еш- -и-па---ен, т--у не--м-а-----. Т__ н_ б___ с__________ т___ н____________ Т-ј н- б-ш- с-м-а-и-е-, т-к- н-с-м-а-и-е-. ------------------------------------------ Тој не беше симпатичен, туку несимпатичен. 0
A--a- -h--a-------dna -nig-a. A t__ c________ y____ k______ A t-a c-i-a-h-e y-d-a k-i-u-. ----------------------------- A taa chitashye yedna knigua.

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…