Прв--т --с-- е-ј----ри.
П_____ м____ е ј_______
П-в-о- м-с-ц е ј-н-а-и-
-----------------------
Првиот месец е јануари. 0 R-e-ni -roy--iR_____ b______R-e-n- b-o-e-i--------------Ryedni broyevi
Вт-ри-----с-- ---евруари.
В______ м____ е ф________
В-о-и-т м-с-ц е ф-в-у-р-.
-------------------------
Вториот месец е февруари. 0 Ryedni-b-o-e-iR_____ b______R-e-n- b-o-e-i--------------Ryedni broyevi
С--м-о- --с-------л-.
С______ м____ е ј____
С-д-и-т м-с-ц е ј-л-.
---------------------
Седмиот месец е јули. 0 T---tiot----sye-z ye -a--.T_______ m_______ y_ m____T-y-t-o- m-e-y-t- y- m-r-.--------------------------Tryetiot myesyetz ye mart.
О-миот-м-с-- е а-г---.
О_____ м____ е а______
О-м-о- м-с-ц е а-г-с-.
----------------------
Осмиот месец е август. 0 T--et-o----es-etz--e-----.T_______ m_______ y_ m____T-y-t-o- m-e-y-t- y- m-r-.--------------------------Tryetiot myesyetz ye mart.
Дев---и-т-м-сец е с-п-емв-и.
Д________ м____ е с_________
Д-в-т-и-т м-с-ц е с-п-е-в-и-
----------------------------
Деветтиот месец е септември. 0 Ch-et-r------y-sye---ye ap-i-.C__________ m_______ y_ a_____C-y-t-r-i-t m-e-y-t- y- a-r-l-------------------------------Chyetvrtiot myesyetz ye april.
Д----т-от -е-ец е о-т-м---.
Д________ м____ е о________
Д-с-т-и-т м-с-ц е о-т-м-р-.
---------------------------
Десеттиот месец е октомври. 0 Chy-t-rt--t --e--e----- -p-il.C__________ m_______ y_ a_____C-y-t-r-i-t m-e-y-t- y- a-r-l-------------------------------Chyetvrtiot myesyetz ye april.
Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme.
Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä.
Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli.
Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä.
Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa.
He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla.
Usein kieliä käytetään myös eri lailla.
Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä.
Toista käytetään kotona.
Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä.
Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin.
Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina.
On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä.
Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä.
Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin.
Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli.
Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen.
Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa.
Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti.
Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli.
Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia.
Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi.
Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin.
Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia!
Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen.
Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta.
Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin.
Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…