Ја---м---е--а--аг--а.
Ј__ и___ е___ ј______
Ј-с и-а- е-н- ј-г-д-.
---------------------
Јас имам една јагода. 0 Ovo---ye i -hr-naO_______ i k_____O-o-h-y- i k-r-n------------------Ovoshјye i khrana
Ја- им-м е-но-кив- и е--- --бе-и--.
Ј__ и___ е___ к___ и е___ л________
Ј-с и-а- е-н- к-в- и е-н- л-б-н-ц-.
-----------------------------------
Јас имам едно киви и една лубеница. 0 Ovoshјye-- khr-naO_______ i k_____O-o-h-y- i k-r-n------------------Ovoshјye i khrana
Ни тре-а -е- ---ри-.
Н_ т____ л__ и о____
Н- т-е-а л-б и о-и-.
--------------------
Ни треба леб и ориз. 0 Јa-------yed-- ј--o--o-- ye-n- mangu-.Ј__ i___ y____ ј______ i y____ m______Ј-s i-a- y-d-o ј-b-l-o i y-d-o m-n-u-.--------------------------------------Јas imam yedno јabolko i yedno manguo.
Ни -р--а--иба-и с-е-.
Н_ т____ р___ и с____
Н- т-е-а р-б- и с-е-.
---------------------
Ни треба риба и стек. 0 Јa- i----ye--o јabo-k- --y-dn--mang--.Ј__ i___ y____ ј______ i y____ m______Ј-s i-a- y-d-o ј-b-l-o i y-d-o m-n-u-.--------------------------------------Јas imam yedno јabolko i yedno manguo.
Medialla on vaikutus myös kieleemme.
Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli.
Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen.
Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa.
Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä.
Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille.
Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation.
Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista.
Niinpä me matkimme todellista keskustelua.
Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne.
Sanoja tai lauseita lyhennetään usein.
Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata.
Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois.
Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä.
Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä.
Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä.
Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia.
Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli.
Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla.
Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa.
Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä.
Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa.
Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi.
Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa.
Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä.
Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta.
Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja!
Olemme siitä iloisia!