Ես -ւն-մ մի-կի-- ---ի ---:
Ե_ ո____ մ_ կ___ և մ_ ս___
Ե- ո-ն-մ մ- կ-վ- և մ- ս-խ-
--------------------------
Ես ունեմ մի կիվի և մի սեխ: 0 m-----ye--s-ndamt’----’m____ y__ s____________m-g-r y-v s-n-a-t-y-r-’-----------------------mrger yev snndamt’yerk’
Ես--ւնե--մի---ր-ն--և մ--գր---ր--թ:
Ե_ ո____ մ_ ն_____ և մ_ գ_________
Ե- ո-ն-մ մ- ն-ր-ն- և մ- գ-ե-ֆ-ո-թ-
----------------------------------
Ես ունեմ մի նարինջ և մի գրեպֆրութ: 0 Ye- mi --l-k-u-emY__ m_ y____ u___Y-s m- y-l-k u-e------------------Yes mi yelak unem
Ես ո-ն-- ---խ-ձո- --մ--մա-գո:
Ե_ ո____ մ_ խ____ և մ_ մ_____
Ե- ո-ն-մ մ- խ-ձ-ր և մ- մ-ն-ո-
-----------------------------
Ես ունեմ մի խնձոր և մի մանգո: 0 Yes-m- ---ak unemY__ m_ y____ u___Y-s m- y-l-k u-e------------------Yes mi yelak unem
Մ---պ-տք-- հ-ց - -ր-նձ:
Մ__ պ___ է հ__ և բ_____
Մ-զ պ-տ- է հ-ց և բ-ի-ձ-
-----------------------
Մեզ պետք է հաց և բրինձ: 0 Y-s-u-e- ---k---z-- ------ -a--oY__ u___ m_ k______ y__ m_ m____Y-s u-e- m- k-n-z-r y-v m- m-n-o--------------------------------Yes unem mi khndzor yev mi mango
Մե--պե---է-ձո-կ և--ի-շտ---:
Մ__ պ___ է ձ___ և բ________
Մ-զ պ-տ- է ձ-ւ- և բ-ֆ-տ-ք-:
---------------------------
Մեզ պետք է ձուկ և բիֆշտեքս: 0 Yes-u-e------hn--or y-v -i man-oY__ u___ m_ k______ y__ m_ m____Y-s u-e- m- k-n-z-r y-v m- m-n-o--------------------------------Yes unem mi khndzor yev mi mango
Մեզ ---- է պի-ց- - -պագ----:
Մ__ պ___ է պ____ և ս________
Մ-զ պ-տ- է պ-ց-ա և ս-ա-ե-տ-:
----------------------------
Մեզ պետք է պիցցա և սպագետտի: 0 Y-- unem----b-n---y-v--i -r----ak-n--orY__ u___ m_ b____ y__ m_ a_____________Y-s u-e- m- b-n-n y-v m- a-k-a-a-h-d-o----------------------------------------Yes unem mi banan yev mi ark’ayakhndzor
Medialla on vaikutus myös kieleemme.
Uudella medialla on tässä erityisen tärkeä rooli.
Tekstiviestit, sähköposti ja nettikeskustelut ovat synnyttäneet uuden kielen.
Tämä mediakieli on luonnollisesti erilainen eri maissa.
Tietyt piirteet löytyvät kuitenkin kaikista mediakielistä.
Nopeus on ennen kaikkea tärkeää meille käyttäjille.
Vaikka kirjoitamme, haluamme silti saada aikaan elävän kommunikaation.
Se tarkoittaa, että haluamme vaihtaa tietoja niin nopeasti kuin mahdollista.
Niinpä me matkimme todellista keskustelua.
Tällä tavoin kieleemme on kehittynyt sanallinen luonne.
Sanoja tai lauseita lyhennetään usein.
Kieliopista tai pilkkusäännöistä ei yleensä piitata.
Oikeinkirjoituksemme on väljempää ja prepositiot jäävät usein kokonaan pois.
Tunteita ilmaistaan vain harvoin mediakielellä.
Niiden suhteen käytämme mieluummin niinsanottuja hymiöitä.
Ne ovat symboleja, joiden tarkoituksena on ilmaista, miltä meistä tuntuu juuri sillä hetkellä.
Tekstiviestejä varten on tiettyjä koodeja ja nettikeskusteluun omaa slangia.
Mediakieli on sen vuoksi hyvin suppea kieli.
Mutta kaikki (käyttäjät) käyttävät sitä samalla tavalla.
Tutkimusten mukaan koulutus tai älykkyys ei tee eroa.
Erityisesti nuoret ihmiset käyttävät mielellään mediakieltä.
Siksi kriitikot ajattelevat kielemme olevan vaarassa.
Tiede näkee ilmiön vähemmän kielteiseksi.
Lapset nimittäin osaavat erottaa, milloin ja miten heidän pitää kirjoittaa.
Asiantuntijat uskovat, että uudesta mediakielestä on jopa hyötyä.
Se voi nimittäin edistää lasten kielitaitoa ja luovuutta.
Nykyään kirjoitetaan myös enemmän – mutta ei kirjeitä, vaan sähköposteja!
Olemme siitä iloisia!