Lauseita

fi Järjestysnumerot   »   nl Ordinaalgetallen

61 [kuusikymmentäyksi]

Järjestysnumerot

Järjestysnumerot

61 [eenenzestig]

Ordinaalgetallen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Ensimmäinen kuukausi on tammikuu. D- --r-----aa-d-is-jan-a--. D_ e_____ m____ i_ j_______ D- e-r-t- m-a-d i- j-n-a-i- --------------------------- De eerste maand is januari. 0
Toinen kuukausi on helmikuu. De-twe-----a--d-i- --b--a-i. D_ t_____ m____ i_ f________ D- t-e-d- m-a-d i- f-b-u-r-. ---------------------------- De tweede maand is februari. 0
Kolmas kuukausi on maaliskuu. D- -e--e --a-- ----a-r-. D_ d____ m____ i_ m_____ D- d-r-e m-a-d i- m-a-t- ------------------------ De derde maand is maart. 0
Neljäs kuukausi on huhtikuu. De-v--rde-m--nd--- -p-il. D_ v_____ m____ i_ a_____ D- v-e-d- m-a-d i- a-r-l- ------------------------- De vierde maand is april. 0
Viides kuukausi on toukokuu. D- -i-f-e m--nd is-m--. D_ v_____ m____ i_ m___ D- v-j-d- m-a-d i- m-i- ----------------------- De vijfde maand is mei. 0
Kuudes kuukausi on kesäkuu. D- ----e--a-nd -s j-ni. D_ z____ m____ i_ j____ D- z-s-e m-a-d i- j-n-. ----------------------- De zesde maand is juni. 0
Kuusi kuukautta on puoli vuotta. Z-----a-de- z-j- -e--ha-f --a-. Z__ m______ z___ e__ h___ j____ Z-s m-a-d-n z-j- e-n h-l- j-a-. ------------------------------- Zes maanden zijn een half jaar. 0
Tammikuu, helmikuu, maaliskuu, j--uar-- -eb--ar-- m-art, j_______ f________ m_____ j-n-a-i- f-b-u-r-, m-a-t- ------------------------- januari, februari, maart, 0
huhtikuu, toukokuu ja kesäkuu. ap--l,--e-----jun-. a_____ m__ e_ j____ a-r-l- m-i e- j-n-. ------------------- april, mei en juni. 0
Seitsemäs kuukausi on heinäkuu. D- -evende --a-d ----u--. D_ z______ m____ i_ j____ D- z-v-n-e m-a-d i- j-l-. ------------------------- De zevende maand is juli. 0
Kahdeksas kuukausi on elokuu. De --ht-te -a-n- i- a-g-s---. D_ a______ m____ i_ a________ D- a-h-s-e m-a-d i- a-g-s-u-. ----------------------------- De achtste maand is augustus. 0
Yhdeksäs kuukausi on syyskuu. D- ---en-- m-a-d--s se-temb--. D_ n______ m____ i_ s_________ D- n-g-n-e m-a-d i- s-p-e-b-r- ------------------------------ De negende maand is september. 0
Kymmenes kuukausi on lokakuu. De--iende maa-- -s--kt-b--. D_ t_____ m____ i_ o_______ D- t-e-d- m-a-d i- o-t-b-r- --------------------------- De tiende maand is oktober. 0
Yhdestoista kuukausi on marraskuu. De elf---ma--- i--no---ber. D_ e____ m____ i_ n________ D- e-f-e m-a-d i- n-v-m-e-. --------------------------- De elfde maand is november. 0
Kahdestoista kuukausi on joulukuu. De-t-a-lf-e maand -s -ece----. D_ t_______ m____ i_ d________ D- t-a-l-d- m-a-d i- d-c-m-e-. ------------------------------ De twaalfde maand is december. 0
Kaksitoista kuukautta on yksi vuosi. Tw--lf---a-den---j- -en-ja--. T_____ m______ z___ e__ j____ T-a-l- m-a-d-n z-j- e-n j-a-. ----------------------------- Twaalf maanden zijn een jaar. 0
Heinäkuu, elokuu, syyskuu, j------ug-st-----ep--m-e-, j____ a________ s_________ j-l-, a-g-s-u-, s-p-e-b-r- -------------------------- juli, augustus, september, 0
lokakuu, marraskuu ja joulukuu. o---ber,-n----b----n-de---b--. o_______ n_______ e_ d________ o-t-b-r- n-v-m-e- e- d-c-m-e-. ------------------------------ oktober, november en december. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + hollanti (1-100) MP3 hollanti (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli on aina tärkein kieli

Äidinkielemme on ensimmäinen kieli, jonka opimme. Se tapahtuu automaattisesti, joten emme huomaa sitä. Useimmilla ihmisillä on vain yksi äidinkieli. Kaikkia muita kieliä opiskellaan vieraina kielinä. Tietysti on myös ihmisiä, jotka varttuvat monien kielten kanssa. He kuitenkin tavallisesti puhuvat näitä kieliä erilaisella taitotasolla. Usein kieliä käytetään myös eri lailla. Yhtä kieltä esimerkiksi käytetään työssä. Toista käytetään kotona. Se, miten hyvin puhumme jotain kieltä, riippuu monista tekijöistä. Kun opimme sen pikkulapsena, opimme tyypillisesti sen oikein hyvin. Puhekeskuksemme toimii kaikkein tehokkaimmin noina elinvuosina. On myös tärkeää, miten usein puhumme kieltä. Mitä useammin käytämme sitä, sen paremmin puhumme sitä. Mutta tutkijat uskovat, ettei ihminen kykene koskaan puhumaan kahta kieltä aivan yhtä hyvin. Yksi kieli on aina se tärkeämpi kieli. Kokeet näyttävät vahvistavan tämän olettamuksen. Erilaisia ihmisiä testattiin yhdessä tutkimuksessa. Puolet koehenkilöistä puhui kahta kieltä sujuvasti. Kiina oli äidinkieli ja englanti toinen kieli. Toinen puoli koehenkilöistä puhui äidinkielenään ainoastaan englantia. Koehenkilöiden piti ratkaista yksinkertaisia tehtäviä englanniksi. Heidän tehdessään sitä heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin. Ja koehenkilöiden aivoissa näkyi erilaisuuksia! Yksi monikielisten yksilöiden aivojen alueista oli erityisen aktiivinen. Yksikielisten yksilöiden aivoissa taas ei näkynyt tällä alueella mitään aktiivisuutta. Molemmat ryhmät ratkaisivat tehtävät yhtä nopeasti ja hyvin. Siitä huolimatta kiinalaiset kuitenkin käänsivät kaiken äidinkielelleen…