Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   nl Winkelen

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [vierenvijftig]

Winkelen

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi hollanti Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. Ik---l-g-a-g-e-- -a--autje----e-. I_ w__ g____ e__ c________ k_____ I- w-l g-a-g e-n c-d-a-t-e k-p-n- --------------------------------- Ik wil graag een cadeautje kopen. 0
Mutta ei mitään liian kallista. M-ar -i-- -et--a- -e-d--rs. M___ n___ i___ a_ t_ d_____ M-a- n-e- i-t- a- t- d-u-s- --------------------------- Maar niet iets al te duurs. 0
Ehkä käsilaukun? Mi----i-n------a-dt-s? M________ e__ h_______ M-s-c-i-n e-n h-n-t-s- ---------------------- Misschien een handtas? 0
Minkä värisen haluatte? Welk--k--u- -il- u? W____ k____ w___ u_ W-l-e k-e-r w-l- u- ------------------- Welke kleur wilt u? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? Z----- b-ui------it? Z_____ b____ o_ w___ Z-a-t- b-u-n o- w-t- -------------------- Zwart, bruin of wit? 0
Ison vai pienen? Een-g-ot--o- --n-k--i-e? E__ g____ o_ e__ k______ E-n g-o-e o- e-n k-e-n-? ------------------------ Een grote of een kleine? 0
Saisinko katsoa tätä? M-g--- de------- z-en? M__ i_ d___ e___ z____ M-g i- d-z- e-n- z-e-? ---------------------- Mag ik deze eens zien? 0
Onko se nahkaa? Is -ie---n ---r? I_ d__ v__ l____ I- d-e v-n l-e-? ---------------- Is die van leer? 0
Vai onko se muovia? Of--s--i- v-n-k--st-to-? O_ i_ d__ v__ k_________ O- i- d-e v-n k-n-t-t-f- ------------------------ Of is die van kunststof? 0
Se on tietenkin nahkaa. Van le--,-nat--r-i--. V__ l____ n__________ V-n l-e-, n-t-u-l-j-. --------------------- Van leer, natuurlijk. 0
Tämä on erityisen laadukas. Dat -------b---o-der ---d- --a-i-eit. D__ i_ e__ b________ g____ k_________ D-t i- e-n b-j-o-d-r g-e-e k-a-i-e-t- ------------------------------------- Dat is een bijzonder goede kwaliteit. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. En --------s-e-h- -e----oor----g. E_ d_ t__ i_ e___ h___ v_________ E- d- t-s i- e-h- h-e- v-o-d-l-g- --------------------------------- En de tas is echt heel voordelig. 0
Pidän tästä. Di---i------moo-. D__ v___ i_ m____ D-e v-n- i- m-o-. ----------------- Die vind ik mooi. 0
Otan tämän. Die -ee---k. D__ n___ i__ D-e n-e- i-. ------------ Die neem ik. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? K----k-hem-ev-n--e---r-ilen? K__ i_ h__ e________ r______ K-n i- h-m e-e-t-e-l r-i-e-? ---------------------------- Kan ik hem eventueel ruilen? 0
Tottakai. V-nz--f-pre-en-. V_______________ V-n-e-f-p-e-e-d- ---------------- Vanzelfsprekend. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Wi- -a-k-- he- --------au i-. W__ p_____ h__ a__ c_____ i__ W-j p-k-e- h-m a-s c-d-a- i-. ----------------------------- Wij pakken hem als cadeau in. 0
Kassa on tuolla. D-ar-is-d-----sa. D___ i_ d_ k_____ D-a- i- d- k-s-a- ----------------- Daar is de kassa. 0

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…