Lauseita

fi Käydä ostoksilla   »   bs Kupovina

54 [viisikymmentäneljä]

Käydä ostoksilla

Käydä ostoksilla

54 [pedeset i četiri]

Kupovina

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Haluan ostaa lahjan. J- želim k-p--i pokl--. J_ ž____ k_____ p______ J- ž-l-m k-p-t- p-k-o-. ----------------------- Ja želim kupiti poklon. 0
Mutta ei mitään liian kallista. A-i--------r--i-e---u-o. A__ n____ p______ s_____ A-i n-š-a p-e-i-e s-u-o- ------------------------ Ali ništa previše skupo. 0
Ehkä käsilaukun? Imate-li-mo-da--a--u? I____ l_ m____ t_____ I-a-e l- m-ž-a t-š-u- --------------------- Imate li možda tašnu? 0
Minkä värisen haluatte? K--- boj- -e-ite? K___ b___ ž______ K-j- b-j- ž-l-t-? ----------------- Koju boju želite? 0
Mustan, ruskean vai valkoisen? Crnu,-br-o--il- bije-u? C____ b____ i__ b______ C-n-, b-a-n i-i b-j-l-? ----------------------- Crnu, braon ili bijelu? 0
Ison vai pienen? Vel-ku -li-----? V_____ i__ m____ V-l-k- i-i m-l-? ---------------- Veliku ili malu? 0
Saisinko katsoa tätä? Mo-u--i-v-dj--i--vu? M___ l_ v______ o___ M-g- l- v-d-e-i o-u- -------------------- Mogu li vidjeti ovu? 0
Onko se nahkaa? J---i-o-- -- k---? J_ l_ o__ o_ k____ J- l- o-a o- k-ž-? ------------------ Je li ona od kože? 0
Vai onko se muovia? I---je -d vj-š-ač--g-mat-ri-a--? I__ j_ o_ v_________ m__________ I-i j- o- v-e-t-č-o- m-t-r-j-l-? -------------------------------- Ili je od vještačkog materijala? 0
Se on tietenkin nahkaa. Na--v--- -d-ko--. N_______ o_ k____ N-r-v-o- o- k-ž-. ----------------- Naravno, od kože. 0
Tämä on erityisen laadukas. To--e-n-r-č-to---b---k-a--t-t. T_ j_ n_______ d____ k________ T- j- n-r-č-t- d-b-r k-a-i-e-. ------------------------------ To je naročito dobar kvalitet. 0
Ja käsilaukku on oikeasti hyvin edullinen. A t-šn---a--a---a-p-vol---. A t____ j_ z_____ p________ A t-š-a j- z-i-t- p-v-l-n-. --------------------------- A tašna ja zaista povoljna. 0
Pidän tästä. O-------- sv-đ-. O__ m_ s_ s_____ O-a m- s- s-i-a- ---------------- Ova mi se sviđa. 0
Otan tämän. O-u ć--u--ti. O__ ć_ u_____ O-u ć- u-e-i- ------------- Ovu ću uzeti. 0
Voinko mahdollisesti vaihtaa tämän? M-g---i -e-----t--ln--za-i-eni-i? M___ l_ j_ e_________ z__________ M-g- l- j- e-e-t-a-n- z-m-j-n-t-? --------------------------------- Mogu li je eventualno zamijeniti? 0
Tottakai. Po--a-u-ij-va -e. P____________ s__ P-d-a-u-i-e-a s-. ----------------- Podrazumijeva se. 0
Pakkaamme sen lahjapakettiiin. Z-pa-o---e-o-je---- pok-o-. Z___________ j_ k__ p______ Z-p-k-v-ć-m- j- k-o p-k-o-. --------------------------- Zapakovaćemo je kao poklon. 0
Kassa on tuolla. T-mo pr-ko -e --a-aj--. T___ p____ j_ b________ T-m- p-e-o j- b-a-a-n-. ----------------------- Tamo preko je blagajna. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + bosnia (1-100) MP3 bosnia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kuka ymmärtää ketä?

Maailmassa on noin seitsemän miljardia ihmistä. Heillä kaikilla on jokin kieli. Valitettavasti se ei ole aina sama. Voidaksemme puhua toisten kansojen kanssa meidän onkin opittava kieliä. Se on usein hyvin työlästä. On kuitenkin kieliä, jotka ovat hyvin samanlaisia. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan osaamatta toistensa kieltä. Tämä ilmiö on nimeltään keskinäinen ymmärrettävyys . Siinä on erotettavissa kaksi muunnosta. Ensimmäinen muunnos on suullinen keskinäinen ymmärrettävyys . Tällöin puhujat ymmärtävät toisensa puhetta. He eivät kuitenkaan ymmärrä toisen kielen kirjoitettua muotoa. Tämä johtuu siitä, että kielten kirjoitusmuodot ovat erilaisia. Tästä ovat esimerkkejä hindi ja urdu. Kirjoituksen keskinäinen ymmärrettävyys on toinen muunnos. Tässä tapauksessa toinen kieli ymmärretään sen kirjoitetussa muodossa. Mutta puhujat eivät ymmärrä toistensa puhetta. Syynä tähän on hyvin erilainen ääntäminen. Saksa ja hollanti ovat tästä esimerkkejä. Toisilleen kaikkein läheisimmissä kielissä on molemmat muunnokset. Se tarkoittaa, että niitä voidaan ymmärtää sekä puheen että kirjoituksen muodossa. Venäjä ja ukraina tai thai ja laosin kieli ovat esimerkkejä. On kuitenkin olemassa myös keskinäisen ymmärrettävyyden epäsymmetrinen muoto. Tästä on kyse, kun puhujilla on keskenään eritasoinen toisensa ymmärtämys. Portugalilaiset ymmärtävät espanjaa paremmin kuin espanjalaiset portugalia. Itävaltalaiset myös ymmärtävät saksalaisia paremmin kuin saksalaiset heitä. Näissä tapauksissa ääntämys tai murre aiheuttaa esteen. Jos todella haluaa hyviä keskusteluja, pitää oppia jotain uutta…