Lauseita

fi Talon siivous   »   bs Ćišćenje kuće

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [osamnaest]

Ćišćenje kuće

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bosnia Toista Lisää
Tänään on lauantai. Da-as--e s-b---. D____ j_ s______ D-n-s j- s-b-t-. ---------------- Danas je subota. 0
Tänään meillä on aikaa. Da-as-im-m- v-em-n-. D____ i____ v_______ D-n-s i-a-o v-e-e-a- -------------------- Danas imamo vremena. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Dan-s-č-stimo -tan. D____ č______ s____ D-n-s č-s-i-o s-a-. ------------------- Danas čistimo stan. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Ja-č-s-i--k--at-lo. J_ č_____ k________ J- č-s-i- k-p-t-l-. ------------------- Ja čistim kupatilo. 0
Minun mieheni pesee auton. Mo----- pe-e-a-t-. M__ m__ p___ a____ M-j m-ž p-r- a-t-. ------------------ Moj muž pere auto. 0
Lapset pesevät polkupyörät. D---a-p-ru-b---k--. D____ p___ b_______ D-e-a p-r- b-c-k-a- ------------------- Djeca peru bicikla. 0
Mummi kastelee kukat. Nan- ---ijev----i-eć-. N___ z_______ c_______ N-n- z-l-j-v- c-i-e-e- ---------------------- Nana zalijeva cvijeće. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. D-e---po--rem-j- d-e-iju sobu. D____ p_________ d______ s____ D-e-a p-s-r-m-j- d-e-i-u s-b-. ------------------------------ Djeca pospremaju dječiju sobu. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Moj-mu--p---r-------- pisa-i----. M__ m__ p_______ s___ p_____ s___ M-j m-ž p-s-r-m- s-o- p-s-ć- s-o- --------------------------------- Moj muž posprema svoj pisaći sto. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. J--s-a---am --š-u --šin- za--r---e veš-. J_ s_______ v__ u m_____ z_ p_____ v____ J- s-a-l-a- v-š u m-š-n- z- p-a-j- v-š-. ---------------------------------------- Ja stavljam veš u mašinu za pranje veša. 0
Minä ripustan pyykit. Ja --o--irem ve-. J_ p________ v___ J- p-o-t-r-m v-š- ----------------- Ja prostirem veš. 0
Minä silitän pyykit. J- --g-a- v-š - ru-lj-. J_ p_____ v__ / r______ J- p-g-a- v-š / r-b-j-. ----------------------- Ja peglam veš / rublje. 0
Ikkunat ovat likaiset. Pr--ori-s- pr-ja-i. P______ s_ p_______ P-o-o-i s- p-l-a-i- ------------------- Prozori su prljavi. 0
Lattia on likainen. Pod -e---l-a-. P__ j_ p______ P-d j- p-l-a-. -------------- Pod je prljav. 0
Astiat ovat likaisia. Po-u-- je--rl-avo. P_____ j_ p_______ P-s-đ- j- p-l-a-o- ------------------ Posuđe je prljavo. 0
Kuka pesee ikkunat? K--či-ti ----ore? K_ č____ p_______ K- č-s-i p-o-o-e- ----------------- Ko čisti prozore? 0
Kuka imuroi? Ko -sis--a -r--inu? K_ u______ p_______ K- u-i-a-a p-a-i-u- ------------------- Ko usisava prašinu? 0
Kuka tiskaa astiat? Ko-p--e -o--đe? K_ p___ p______ K- p-r- p-s-đ-? --------------- Ko pere posuđe? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + bosnia (1-100) MP3 bosnia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!