Lauseita

fi Talon siivous   »   nn Husvask

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [atten]

Husvask

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi nynorsk Toista Lisää
Tänään on lauantai. I -ag -- d-t -au---g. I d__ e_ d__ l_______ I d-g e- d-t l-u-d-g- --------------------- I dag er det laurdag. 0
Tänään meillä on aikaa. I---g---- vi-tid. I d__ h__ v_ t___ I d-g h-r v- t-d- ----------------- I dag har vi tid. 0
Tänään me siivoamme asunnon. I --g-vas-ar--i -us--. I d__ v_____ v_ h_____ I d-g v-s-a- v- h-s-t- ---------------------- I dag vaskar vi huset. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. E- -askar------. E_ v_____ b_____ E- v-s-a- b-d-t- ---------------- Eg vaskar badet. 0
Minun mieheni pesee auton. Ma-n-n-m-n -----r------. M_____ m__ v_____ b_____ M-n-e- m-n v-s-a- b-l-n- ------------------------ Mannen min vaskar bilen. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Unga---va-k-- s-kl-n-. U_____ v_____ s_______ U-g-n- v-s-a- s-k-a-e- ---------------------- Ungane vaskar syklane. 0
Mummi kastelee kukat. Be-te--r v-t--r-blo-a--. B_______ v_____ b_______ B-s-e-o- v-t-a- b-o-a-e- ------------------------ Bestemor vatnar blomane. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Unga----y---r-på r--met -i-t. U_____ r_____ p_ r_____ s____ U-g-n- r-d-a- p- r-m-e- s-t-. ----------------------------- Ungane ryddar på rommet sitt. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Ma--e- ----rydd-r sk----bor-e- sit-. M_____ m__ r_____ s___________ s____ M-n-e- m-n r-d-a- s-r-v-b-r-e- s-t-. ------------------------------------ Mannen min ryddar skrivebordet sitt. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Eg--u-t---kle-----en --n---vas-em-s-in-. E_ p_____ k_________ i__ i v____________ E- p-t-a- k-e-v-s-e- i-n i v-s-e-a-k-n-. ---------------------------------------- Eg puttar klesvasken inn i vaskemaskina. 0
Minä ripustan pyykit. Eg-h-ng-r opp klede. E_ h_____ o__ k_____ E- h-n-e- o-p k-e-e- -------------------- Eg henger opp klede. 0
Minä silitän pyykit. Eg-s--y--tøy. E_ s____ t___ E- s-r-k t-y- ------------- Eg stryk tøy. 0
Ikkunat ovat likaiset. Gl--- e- s--tne. G____ e_ s______ G-a-a e- s-i-n-. ---------------- Glasa er skitne. 0
Lattia on likainen. Golv-t--- sk--e. G_____ e_ s_____ G-l-e- e- s-i-e- ---------------- Golvet er skite. 0
Astiat ovat likaisia. Op--sken -r-ski-e-. O_______ e_ s______ O-v-s-e- e- s-i-e-. ------------------- Opvasken er skiten. 0
Kuka pesee ikkunat? K-en va-----g--sa? K___ v_____ g_____ K-e- v-s-a- g-a-a- ------------------ Kven vaskar glasa? 0
Kuka imuroi? Kven-s--vsy-? K___ s_______ K-e- s-ø-s-g- ------------- Kven støvsyg? 0
Kuka tiskaa astiat? Kv----ek-o-pv-ske-? K___ t__ o_________ K-e- t-k o-p-a-k-n- ------------------- Kven tek oppvasken? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + nynorsk (1-100) MP3 nynorsk (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!