Lauseita

fi Talon siivous   »   zh 打扫 房子

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18[十八]

18 [Shíbā]

打扫 房子

dǎsǎo fángzi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kiina (yksinkertaistettu) Toista Lisää
Tänään on lauantai. 今天---星-六-。 今_ 是 星__ 。 今- 是 星-六 。 ---------- 今天 是 星期六 。 0
dǎsǎo -án--i d____ f_____ d-s-o f-n-z- ------------ dǎsǎo fángzi
Tänään meillä on aikaa. 今天 我们 ---- 。 今_ 我_ 有 时_ 。 今- 我- 有 时- 。 ------------ 今天 我们 有 时间 。 0
dǎ--o-----zi d____ f_____ d-s-o f-n-z- ------------ dǎsǎo fángzi
Tänään me siivoamme asunnon. 今---们 -- 房子-。 今_ 我_ 打_ 房_ 。 今- 我- 打- 房- 。 ------------- 今天 我们 打扫 房子 。 0
jī-t--n -h-----gq-li-. j______ s__ x_________ j-n-i-n s-ì x-n-q-l-ù- ---------------------- jīntiān shì xīngqíliù.
Minä pesen kylpyhuoneen. 我 -- 卫生间-。 我 打_ 卫__ 。 我 打- 卫-间 。 ---------- 我 打扫 卫生间 。 0
j-nti-n -hì -----íl-ù. j______ s__ x_________ j-n-i-n s-ì x-n-q-l-ù- ---------------------- jīntiān shì xīngqíliù.
Minun mieheni pesee auton. 我的 丈-----车-。 我_ 丈_ 洗 气_ 。 我- 丈- 洗 气- 。 ------------ 我的 丈夫 洗 气车 。 0
jī-ti-n-s-----ngq-l-ù. j______ s__ x_________ j-n-i-n s-ì x-n-q-l-ù- ---------------------- jīntiān shì xīngqíliù.
Lapset pesevät polkupyörät. 孩子们-- 自-- 。 孩__ 擦 自__ 。 孩-们 擦 自-车 。 ----------- 孩子们 擦 自行车 。 0
J--t-----ǒ--- yǒu-sh-----. J______ w____ y__ s_______ J-n-i-n w-m-n y-u s-í-i-n- -------------------------- Jīntiān wǒmen yǒu shíjiān.
Mummi kastelee kukat. 奶---姥--- 。 -母--祖母 奶____ 浇_ 。 祖_____ 奶-/-姥 浇- 。 祖-/-祖- ----------------- 奶奶/姥姥 浇花 。 祖母/外祖母 0
J--t--- w-me--y----h-jiā-. J______ w____ y__ s_______ J-n-i-n w-m-n y-u s-í-i-n- -------------------------- Jīntiān wǒmen yǒu shíjiān.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. 孩子--收拾-他们的 -间 。 孩__ 收_ 他__ 房_ 。 孩-们 收- 他-的 房- 。 --------------- 孩子们 收拾 他们的 房间 。 0
Jīnt-ā---ǒ--n-y-u sh-ji-n. J______ w____ y__ s_______ J-n-i-n w-m-n y-u s-í-i-n- -------------------------- Jīntiān wǒmen yǒu shíjiān.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. 我丈- -理-他的 写-- 。 我__ 整_ 他_ 写__ 。 我-夫 整- 他- 写-台 。 --------------- 我丈夫 整理 他的 写字台 。 0
J-nt--n-w--en dǎsǎ- fángz-. J______ w____ d____ f______ J-n-i-n w-m-n d-s-o f-n-z-. --------------------------- Jīntiān wǒmen dǎsǎo fángzi.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. 我-把-脏-服 放进 -衣- --。 我 把 脏__ 放_ 洗__ 里 。 我 把 脏-服 放- 洗-机 里 。 ------------------ 我 把 脏衣服 放进 洗衣机 里 。 0
J---i-n -ǒm-n -------áng-i. J______ w____ d____ f______ J-n-i-n w-m-n d-s-o f-n-z-. --------------------------- Jīntiān wǒmen dǎsǎo fángzi.
Minä ripustan pyykit. 我-晾 -服-。 我 晾 衣_ 。 我 晾 衣- 。 -------- 我 晾 衣服 。 0
Jīn--ā- -ǒm-- -ǎ-ǎ---áng-i. J______ w____ d____ f______ J-n-i-n w-m-n d-s-o f-n-z-. --------------------------- Jīntiān wǒmen dǎsǎo fángzi.
Minä silitän pyykit. 我 熨 衣服 。 我 熨 衣_ 。 我 熨 衣- 。 -------- 我 熨 衣服 。 0
Wǒ d-s-o -èi-h--g---n. W_ d____ w____________ W- d-s-o w-i-h-n-j-ā-. ---------------------- Wǒ dǎsǎo wèishēngjiān.
Ikkunat ovat likaiset. 窗户 脏 了 。 窗_ 脏 了 。 窗- 脏 了 。 -------- 窗户 脏 了 。 0
Wǒ-----o wèis-ē---iān. W_ d____ w____________ W- d-s-o w-i-h-n-j-ā-. ---------------------- Wǒ dǎsǎo wèishēngjiān.
Lattia on likainen. 地- 脏-- 。 地_ 脏 了 。 地- 脏 了 。 -------- 地板 脏 了 。 0
Wǒ-dǎs-- ------ng--ān. W_ d____ w____________ W- d-s-o w-i-h-n-j-ā-. ---------------------- Wǒ dǎsǎo wèishēngjiān.
Astiat ovat likaisia. 餐--- - 。 餐_ 脏 了 。 餐- 脏 了 。 -------- 餐具 脏 了 。 0
W--d- ----g-ū -- ---hē. W_ d_ z______ x_ q_____ W- d- z-à-g-ū x- q-c-ē- ----------------------- Wǒ de zhàngfū xǐ qìchē.
Kuka pesee ikkunat? 谁 擦----? 谁 擦 窗_ ? 谁 擦 窗- ? -------- 谁 擦 窗户 ? 0
Wǒ d--------ū-xǐ--ìch-. W_ d_ z______ x_ q_____ W- d- z-à-g-ū x- q-c-ē- ----------------------- Wǒ de zhàngfū xǐ qìchē.
Kuka imuroi? 谁 吸尘 ? 谁 吸_ ? 谁 吸- ? ------ 谁 吸尘 ? 0
Wǒ -e--hàn----xǐ-qìch-. W_ d_ z______ x_ q_____ W- d- z-à-g-ū x- q-c-ē- ----------------------- Wǒ de zhàngfū xǐ qìchē.
Kuka tiskaa astiat? 谁-刷 ---? 谁 刷 餐_ ? 谁 刷 餐- ? -------- 谁 刷 餐具 ? 0
Háizi-------zì--n-ch-. H_______ c_ z_________ H-i-i-e- c- z-x-n-c-ē- ---------------------- Háizimen cā zìxíngchē.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!