Lauseita

fi Talon siivous   »   ro Curăţenia în casă

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [optsprezece]

Curăţenia în casă

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Tänään on lauantai. Ast-z- es-- -â-----. A_____ e___ s_______ A-t-z- e-t- s-m-ă-ă- -------------------- Astăzi este sâmbătă. 0
Tänään meillä on aikaa. Ast-z-----m t-m-. A_____ a___ t____ A-t-z- a-e- t-m-. ----------------- Astăzi avem timp. 0
Tänään me siivoamme asunnon. As-ă---cu-ă--m -ocuinţ-. A_____ c______ l________ A-t-z- c-r-ţ-m l-c-i-ţ-. ------------------------ Astăzi curăţăm locuinţa. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. Eu ----- -ai-. E_ c____ b____ E- c-r-ţ b-i-. -------------- Eu curăţ baia. 0
Minun mieheni pesee auton. So--l---u sp--ă--a-ina. S____ m__ s____ m______ S-ţ-l m-u s-a-ă m-ş-n-. ----------------------- Soţul meu spală maşina. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Copii- c-ră-- b----letel-. C_____ c_____ b___________ C-p-i- c-r-ţ- b-c-c-e-e-e- -------------------------- Copiii curăţă bicicletele. 0
Mummi kastelee kukat. Buni----d- fl-----. B_____ u__ f_______ B-n-c- u-ă f-o-i-e- ------------------- Bunica udă florile. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. C----i st---g-î- --mer- c--i-lor. C_____ s_____ î_ c_____ c________ C-p-i- s-r-n- î- c-m-r- c-p-i-o-. --------------------------------- Copiii strâng în camera copiilor. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Soţ-l-----î----t--n-e-p- ----u. S____ m__ î__ s______ p_ b_____ S-ţ-l m-u î-i s-r-n-e p- b-r-u- ------------------------------- Soţul meu îşi strânge pe birou. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. Eu -ag-r--el- în--aşin---e-s-ăla-. E_ b__ r_____ î_ m_____ d_ s______ E- b-g r-f-l- î- m-ş-n- d- s-ă-a-. ---------------------------------- Eu bag rufele în maşina de spălat. 0
Minä ripustan pyykit. Eu întin- --f---. E_ î_____ r______ E- î-t-n- r-f-l-. ----------------- Eu întind rufele. 0
Minä silitän pyykit. E- --lc--uf---. E_ c___ r______ E- c-l- r-f-l-. --------------- Eu calc rufele. 0
Ikkunat ovat likaiset. Fe---t---e su---mu--a-e. F_________ s___ m_______ F-r-s-r-l- s-n- m-r-a-e- ------------------------ Ferestrele sunt murdare. 0
Lattia on likainen. Po---ua es-e-----a--. P______ e___ m_______ P-d-a-a e-t- m-r-a-ă- --------------------- Podeaua este murdară. 0
Astiat ovat likaisia. Va--l-----t m------. V_____ s___ m_______ V-s-l- s-n- m-r-a-e- -------------------- Vasele sunt murdare. 0
Kuka pesee ikkunat? C-ne -ură---fe-e-tr-l-? C___ c_____ f__________ C-n- c-r-ţ- f-r-s-r-l-? ----------------------- Cine curăţă ferestrele? 0
Kuka imuroi? C--e----iră ----ul? C___ a_____ p______ C-n- a-p-r- p-a-u-? ------------------- Cine aspiră praful? 0
Kuka tiskaa astiat? Cin- s-ală---sel-? C___ s____ v______ C-n- s-a-ă v-s-l-? ------------------ Cine spală vasele? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!