Lauseita

fi Oppia vieraita kieliä   »   ro Învăţarea limbilor străine

23 [kaksikymmentäkolme]

Oppia vieraita kieliä

Oppia vieraita kieliä

23 [douăzeci şi trei]

Învăţarea limbilor străine

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Missä te opitte espanjaa? Un-- --i--------------o--? U___ a__ î______ s________ U-d- a-i î-v-ţ-t s-a-i-l-? -------------------------- Unde aţi învăţat spaniola? 0
Osaatteko myös portugalia? Ş-i-- -i -ortu-h--a? Ş____ ş_ p__________ Ş-i-i ş- p-r-u-h-z-? -------------------- Ştiţi şi portugheza? 0
Kyllä, ja osaan myös hiukan italiaa. Da, ş- ş--- -i--ev- it-l-an-. D__ ş_ ş___ ş_ c___ i________ D-, ş- ş-i- ş- c-v- i-a-i-n-. ----------------------------- Da, şi ştiu şi ceva italiană. 0
Minun mielestäni puhutte todella hyvin. M---- ---e-c- --rb----foa--- bi-e. M_ s_ p___ c_ v______ f_____ b____ M- s- p-r- c- v-r-i-i f-a-t- b-n-. ---------------------------------- Mi se pare că vorbiţi foarte bine. 0
Kielet ovat aika samankaltaisia. L--bile--unt-----te -s-m-n------. L______ s___ f_____ a____________ L-m-i-e s-n- f-a-t- a-e-ă-ă-o-r-. --------------------------------- Limbile sunt foarte asemănătoare. 0
Minä ymmärrän niitä hyvin. L- po--în--l--e-b--e. L_ p__ î_______ b____ L- p-t î-ţ-l-g- b-n-. --------------------- Le pot înţelege bine. 0
Mutta puhuminen ja kirjoittaminen on vaikeaa. D-- s--scri--şi------r---ti--s---fo---e-g--u. D__ s_ s____ ş_ s_ v_______ e___ f_____ g____ D-r s- s-r-i ş- s- v-r-e-t- e-t- f-a-t- g-e-. --------------------------------------------- Dar să scrii şi să vorbeşti este foarte greu. 0
Minä teen vielä monta virhettä. Înc---ai-fa- m--t- g--ş---. Î___ m__ f__ m____ g_______ Î-c- m-i f-c m-l-e g-e-e-i- --------------------------- Încă mai fac multe greşeli. 0
Olkaa hyvä ja korjatkaa aina virheeni. V--rog -ă m-----ec---i--------a--a. V_ r__ s_ m_ c________ î___________ V- r-g s- m- c-r-c-a-i î-t-t-e-u-a- ----------------------------------- Vă rog să mă corectaţi întotdeauna. 0
Ääntämyksenne on ihan hyvä. Pron---ia--u-n-avoa-tră --te --ar-e---nă. P________ d____________ e___ f_____ b____ P-o-u-ţ-a d-m-e-v-a-t-ă e-t- f-a-t- b-n-. ----------------------------------------- Pronunţia dumneavoastră este foarte bună. 0
Teillä on pieni aksentti. Av--i u- -ic -cc-nt. A____ u_ m__ a______ A-e-i u- m-c a-c-n-. -------------------- Aveţi un mic accent. 0
Tunnistaa mistä tulette. S- c--o--t- ---u-de -r-veni--. S_ c_______ d_ u___ p_________ S- c-n-a-t- d- u-d- p-o-e-i-i- ------------------------------ Se cunoaşte de unde proveniţi. 0
Mikä on teidän äidinkielenne? Care -s-- lim---d--n-avo--t---mater-ă? C___ e___ l____ d____________ m_______ C-r- e-t- l-m-a d-m-e-v-a-t-ă m-t-r-ă- -------------------------------------- Care este limba dumneavoastră maternă? 0
Käyttekö kielikurssia? F-ceţ- un cu-s de li-b-? F_____ u_ c___ d_ l_____ F-c-ţ- u- c-r- d- l-m-i- ------------------------ Faceţi un curs de limbi? 0
Mitä oppikirjaa käytätte? Ce i-strum------ în-ă-a-e-ut--i-aţi? C_ i_________ d_ î_______ u_________ C- i-s-r-m-n- d- î-v-ţ-r- u-i-i-a-i- ------------------------------------ Ce instrument de învăţare utilizaţi? 0
Minä en tällä hetkellä tiedä sen nimeä. În -ces- --m-n- -- ştiu c---s--n-meşt-. Î_ a____ m_____ n_ ş___ c__ s_ n_______ Î- a-e-t m-m-n- n- ş-i- c-m s- n-m-ş-e- --------------------------------------- În acest moment nu ştiu cum se numeşte. 0
Minulle ei tule nimi mieleen. Nu îm- a-in-e-c --t-u-. N_ î__ a_______ t______ N- î-i a-i-t-s- t-t-u-. ----------------------- Nu îmi amintesc titlul. 0
Olen unohtanut sen. A--- -m u---t. A___ a_ u_____ A-t- a- u-t-t- -------------- Asta am uitat. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Germaaniset kielet

Germaaniset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen. Tälle kieliryhmälle ovat luonteenomaisia sen fonologiset piirteet. Fonologisten piirteiden erilaisuudet erottavat nämä kielet toisistaan. Germaanisia kieliä on noin 15. 500 miljoonaa ihmistä puhuu maailmassa näitä kieliä äidinkielenään. Yksittäisten kielten tarkkaa määrää on vaikea päätellä. On usein epäselvää, onko kyse itsenäisistä kielistä vai ainoastaan murteista. Tärkein germaaninen kieli on englanti. Se on 350 miljoonan puhujan äidinkieli eri puolilla maailmaa. Sen jälkeen tulevat saksa ja hollanti. Germaaniset kielet jakautuvat eri ryhmiin. Niitä ovat pohjoisgermaaniset, länsigermaaniset ja itägermaaniset. Pohjoisgermaanisia kieliä ovat skandinaaviset kielet. Englanti, saksa ja hollanti ovat länsigermaanisia kieliä. Itägermaaniset kielet ovat kaikki kuolleet. Esimerkiksi vanha englanti kuului tuohon ryhmään. Siirtomaa-aika levitti germaanisia kieliä kautta maailman. Sen seurauksena hollantia ymmärretään Karibialla ja Etelä-Afrikassa. Kaikki germaaniset kielet ovat lähtöisin samasta kannasta. On epäselvää, oliko olemassa yhtenäinen kantakieli. Sitä paitsi on olemassa vain harvoja vanhoja germaanisia tekstejä. Toisin kuin romaanisista kielistä germaanisista kielistä ei ole juuri mitään lähteitä. Germaanisten kielten tutkimus on sen vuoksi vaikeampaa. Germaanisten kansojen, tai teutonien, kulttuurista tiedetäänkin suhteellisen vähän. Teutonikansat eivät yhdistyneet. Sen vuoksi ei ollut yhteistä identiteettiä. Tieteen täytyykin turvautua muihin lähteisiin. Ilman kreikkalaisia ja roomalaisia tietäisimme hyvin vähän teutoneista!