Lauseita

fi Taksissa   »   ro În taxi

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [treizeci şi opt]

În taxi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi romania Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. C-e--ţi-----o---------. C______ v_ r__ u_ t____ C-e-a-i v- r-g u- t-x-. ----------------------- Chemaţi vă rog un taxi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Câ--co--- până la--a--? C__ c____ p___ l_ g____ C-t c-s-ă p-n- l- g-r-? ----------------------- Cât costă până la gară? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Câ- ------p--ă-l- a-rop---? C__ c____ p___ l_ a________ C-t c-s-ă p-n- l- a-r-p-r-? --------------------------- Cât costă până la aeroport? 0
Eteenpäin, kiitos. V- r-g--re-- în-----. V_ r__ d____ î_______ V- r-g d-e-t î-a-n-e- --------------------- Vă rog drept înainte. 0
Tästä oikealle, kiitos. Vă---- a--i-l- -rea-t-. V_ r__ a___ l_ d_______ V- r-g a-c- l- d-e-p-a- ----------------------- Vă rog aici la dreapta. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. V---o----o---la---l- -a -tâ-ga. V_ r__ a____ l_ c___ l_ s______ V- r-g a-o-o l- c-l- l- s-â-g-. ------------------------------- Vă rog acolo la colţ la stânga. 0
Minulla on kiire. Mă gr--e--. M_ g_______ M- g-ă-e-c- ----------- Mă grăbesc. 0
Minulla on aikaa. Am-ti-p. A_ t____ A- t-m-. -------- Am timp. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. V--r-- să ----u-e-- --- înc--. V_ r__ s_ c________ m__ î_____ V- r-g s- c-n-u-e-i m-i î-c-t- ------------------------------ Vă rog să conduceţi mai încet. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. V--r-- -- o---ţ- -i--. V_ r__ s_ o_____ a____ V- r-g s- o-r-ţ- a-c-. ---------------------- Vă rog să opriţi aici. 0
Odottakaa hetki. Aş-e--aţ- -- mome-t v--ro-. A________ u_ m_____ v_ r___ A-t-p-a-i u- m-m-n- v- r-g- --------------------------- Aşteptaţi un moment vă rog. 0
Palaan pian. M---n-or---m-di--. M_ î_____ i_______ M- î-t-r- i-e-i-t- ------------------ Mă întorc imediat. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. V--rog-s--m--d--i o chi-a--ă. V_ r__ s____ d___ o c________ V- r-g s---i d-ţ- o c-i-a-ţ-. ----------------------------- Vă rog să-mi daţi o chitanţă. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. N- a- ba----------. N_ a_ b___ m_______ N- a- b-n- m-r-n-i- ------------------- Nu am bani mărunţi. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. E-te -i-e-aş-, --stu--es-- p--t---dumn-avoa-t--. E___ b___ a___ r_____ e___ p_____ d_____________ E-t- b-n- a-a- r-s-u- e-t- p-n-r- d-m-e-v-a-t-ă- ------------------------------------------------ Este bine aşa, restul este pentru dumneavoastră. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Duc-ţ---- l---cea--ă --r---. D________ l_ a______ a______ D-c-ţ---ă l- a-e-s-ă a-r-s-. ---------------------------- Duceţi-mă la această adresă. 0
Ajakaa minut hotellilleni. Duce-i-mă-----otel-- me-. D________ l_ h______ m___ D-c-ţ---ă l- h-t-l-l m-u- ------------------------- Duceţi-mă la hotelul meu. 0
Ajakaa minut rannalle. Du-e-i-mă--- --r--d. D________ l_ ş______ D-c-ţ---ă l- ş-r-n-. -------------------- Duceţi-mă la ştrand. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + romania (1-100) MP3 romania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?