Lauseita

fi Taksissa   »   kk Таксиде

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [отыз сегіз]

38 [otız segiz]

Таксиде

Taksïde

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. Т-----шақыр-ң---ы. Т____ ш___________ Т-к-и ш-қ-р-ң-з-ы- ------------------ Такси шақырыңызшы. 0
Taks--e T______ T-k-ï-e ------- Taksïde
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? Во---л-- ---і------ы -а-ш-? В_______ д____ а____ қ_____ В-к-а-ғ- д-й-н а-ы-ы қ-н-а- --------------------------- Вокзалға дейін ақысы қанша? 0
Taksï-e T______ T-k-ï-e ------- Taksïde
Paljonko matka lentokentälle maksaa? Әуеж-----д--і--қан--? Ә_______ д____ қ_____ Ә-е-а-ғ- д-й-н қ-н-а- --------------------- Әуежайға дейін қанша? 0
T--s--ş----ı--z-ı. T____ ş___________ T-k-ï ş-q-r-ñ-z-ı- ------------------ Taksï şaqırıñızşı.
Eteenpäin, kiitos. Ті-е -ү-е берің-з. Т___ ж___ б_______ Т-к- ж-р- б-р-ң-з- ------------------ Тіке жүре беріңіз. 0
T---ï -aq--ı--zş-. T____ ş___________ T-k-ï ş-q-r-ñ-z-ı- ------------------ Taksï şaqırıñızşı.
Tästä oikealle, kiitos. Ос---ер-ен--ңғ- -ұ-ы--ңызш-. О__ ж_____ о___ б___________ О-ы ж-р-е- о-ғ- б-р-л-ң-з-ы- ---------------------------- Осы жерден оңға бұрылыңызшы. 0
Ta-s----------zş-. T____ ş___________ T-k-ï ş-q-r-ñ-z-ı- ------------------ Taksï şaqırıñızşı.
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Ан-у-бұ-ы-тан -о-ға бұ-ы-ың-з. А___ б_______ с____ б_________ А-а- б-р-ш-а- с-л-а б-р-л-ң-з- ------------------------------ Анау бұрыштан солға бұрылыңыз. 0
V----lğa ---in-a-ısı qan--? V_______ d____ a____ q_____ V-k-a-ğ- d-y-n a-ı-ı q-n-a- --------------------------- Vokzalğa deyin aqısı qanşa?
Minulla on kiire. Мен--с--ы-п-н. М__ а_________ М-н а-ы-ы-п-н- -------------- Мен асығыспын. 0
V-kz-lğa d-----aqı-ı-q-nşa? V_______ d____ a____ q_____ V-k-a-ğ- d-y-n a-ı-ı q-n-a- --------------------------- Vokzalğa deyin aqısı qanşa?
Minulla on aikaa. Ме--ң у-қ--ы- ---. М____ у______ б___ М-н-ң у-қ-т-м б-р- ------------------ Менің уақытым бар. 0
Vo-z-lğ--dey---a---ı q-nşa? V_______ d____ a____ q_____ V-k-a-ğ- d-y-n a-ı-ı q-n-a- --------------------------- Vokzalğa deyin aqısı qanşa?
Ajakaa hitaammin, kiitos. Ө-----і-----ы-ы- ж-р---з--. Ө________ а_____ ж_________ Ө-і-е-і-, а-ы-ы- ж-р-ң-з-і- --------------------------- Өтінемін, ақырын жүріңізші. 0
Ä-ej--ğ--d---n q-nşa? Ä_______ d____ q_____ Ä-e-a-ğ- d-y-n q-n-a- --------------------- Äwejayğa deyin qanşa?
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Осы -е-ге-т--т-ң--шы. О__ ж____ т__________ О-ы ж-р-е т-қ-а-ы-ш-. --------------------- Осы жерге тоқтаңызшы. 0
Äwej------e-i---anşa? Ä_______ d____ q_____ Ä-e-a-ğ- d-y-n q-n-a- --------------------- Äwejayğa deyin qanşa?
Odottakaa hetki. С-- к-т---ұр-ңызш-. С__ к___ т_________ С-л к-т- т-р-ң-з-ы- ------------------- Сәл күте тұрыңызшы. 0
Äw-jayğ- ---in -an-a? Ä_______ d____ q_____ Ä-e-a-ğ- d-y-n q-n-a- --------------------- Äwejayğa deyin qanşa?
Palaan pian. Мен-т-- ке----н. М__ т__ к_______ М-н т-з к-л-м-н- ---------------- Мен тез келемін. 0
T--e--ü-e b-ri--z. T___ j___ b_______ T-k- j-r- b-r-ñ-z- ------------------ Tike jüre beriñiz.
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. М-ға- ч-- б-р-ңі--і. М____ ч__ б_________ М-ғ-н ч-к б-р-ң-з-і- -------------------- Маған чек беріңізші. 0
Ti-e ---- b-r----. T___ j___ b_______ T-k- j-r- b-r-ñ-z- ------------------ Tike jüre beriñiz.
Minulla ei ole pikkurahaa. Менд- -с-----ш- -о-. М____ ұ___ а___ ж___ М-н-е ұ-а- а-ш- ж-қ- -------------------- Менде ұсақ ақша жоқ. 0
Ti-- --re-b-ri--z. T___ j___ b_______ T-k- j-r- b-r-ñ-z- ------------------ Tike jüre beriñiz.
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. Дұрыс,--а--а-----з--і-ге---ы-ы-. Д_____ қ_______ ө_______ а______ Д-р-с- қ-л-а-ы- ө-і-і-г- а-ы-ы-. -------------------------------- Дұрыс, қалғанын өзіңізге алыңыз. 0
Os- j--de- --ğa-bu-ıl-ñızş-. O__ j_____ o___ b___________ O-ı j-r-e- o-ğ- b-r-l-ñ-z-ı- ---------------------------- Osı jerden oñğa burılıñızşı.
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Ме-і---ы --к-н-айғ- -па--ңыз. М___ о__ м_________ а________ М-н- о-ы м-к-н-а-ғ- а-а-ы-ы-. ----------------------------- Мені осы мекенжайға апарыңыз. 0
Os--je---- --ğ- bu----ñ----. O__ j_____ o___ b___________ O-ı j-r-e- o-ğ- b-r-l-ñ-z-ı- ---------------------------- Osı jerden oñğa burılıñızşı.
Ajakaa minut hotellilleni. М----қ--ақ үйіме -п-р----. М___ қ____ ү____ а________ М-н- қ-н-қ ү-і-е а-а-ы-ы-. -------------------------- Мені қонақ үйіме апарыңыз. 0
Osı j-rd-- o--- -u-ılıñ--ş-. O__ j_____ o___ b___________ O-ı j-r-e- o-ğ- b-r-l-ñ-z-ı- ---------------------------- Osı jerden oñğa burılıñızşı.
Ajakaa minut rannalle. М-н-----а--йғ- -па-ың-з. М___ ж________ а________ М-н- ж-ғ-ж-й-а а-а-ы-ы-. ------------------------ Мені жағажайға апарыңыз. 0
Anaw-bu--şt-------- -ur-lı-ı-. A___ b_______ s____ b_________ A-a- b-r-ş-a- s-l-a b-r-l-ñ-z- ------------------------------ Anaw burıştan solğa burılıñız.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + kazakki (1-100) MP3 kazakki (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?