Lauseita

fi iso – pieni   »   kk Үлкен – кішкентай

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [алпыс сегіз]

68 [alpıs segiz]

Үлкен – кішкентай

Ülken – kişkentay

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kazakki Toista Lisää
iso ja pieni үлк-н ---е к-шке--ай ү____ ж___ к________ ү-к-н ж-н- к-ш-е-т-й -------------------- үлкен және кішкентай 0
Ülk-n-- -işk--tay Ü____ – k________ Ü-k-n – k-ş-e-t-y ----------------- Ülken – kişkentay
Elefantti on iso. Піл ү-к-н. П__ ү_____ П-л ү-к-н- ---------- Піл үлкен. 0
Ül-e--- -i--en--y Ü____ – k________ Ü-k-n – k-ş-e-t-y ----------------- Ülken – kişkentay
Hiiri on pieni. Тыш-ан-кі--е--а-. Т_____ к_________ Т-ш-а- к-ш-е-т-й- ----------------- Тышқан кішкентай. 0
ü-k---j--e -işk-nt-y ü____ j___ k________ ü-k-n j-n- k-ş-e-t-y -------------------- ülken jäne kişkentay
pimeä ja valoisa қ-ра-ғы-және -а-ық қ______ ж___ ж____ қ-р-ң-ы ж-н- ж-р-қ ------------------ қараңғы және жарық 0
ü-k-n--ä-e------ntay ü____ j___ k________ ü-k-n j-n- k-ş-e-t-y -------------------- ülken jäne kişkentay
Yö on pimeä. Т-н қар-ңғ-. Т__ қ_______ Т-н қ-р-ң-ы- ------------ Түн қараңғы. 0
ülke--jä----işk-ntay ü____ j___ k________ ü-k-n j-n- k-ş-e-t-y -------------------- ülken jäne kişkentay
Päivä on valoisa. Күн--з--а---. К_____ ж_____ К-н-і- ж-р-қ- ------------- Күндіз жарық. 0
P-- -l---. P__ ü_____ P-l ü-k-n- ---------- Pil ülken.
vanha ja nuori к--- -ә-- --с к___ ж___ ж__ к-р- ж-н- ж-с ------------- кәрі және жас 0
P-l-ü---n. P__ ü_____ P-l ü-k-n- ---------- Pil ülken.
Isoisämme on hyvin vanha. Біз--ң-----ы--ө-е кә-і. Б_____ а_____ ө__ к____ Б-з-і- а-а-ы- ө-е к-р-. ----------------------- Біздің атамыз өте кәрі. 0
P-- ül--n. P__ ü_____ P-l ü-k-n- ---------- Pil ülken.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. 70 ж-л бұ--- -л жас---лғ-н. 7_ ж__ б____ о_ ж__ б______ 7- ж-л б-р-н о- ж-с б-л-а-. --------------------------- 70 жыл бұрын ол жас болған. 0
Tışqa- k--ke-t--. T_____ k_________ T-ş-a- k-ş-e-t-y- ----------------- Tışqan kişkentay.
kaunis ja ruma ә-е-і--ән------н-ыз ә____ ж___ ұ_______ ә-е-і ж-н- ұ-қ-н-ы- ------------------- әдемі және ұсқынсыз 0
Tı--an k--ke--a-. T_____ k_________ T-ş-a- k-ş-e-t-y- ----------------- Tışqan kişkentay.
Perhonen on kaunis. Кө-ел-к ---мі. К______ ә_____ К-б-л-к ә-е-і- -------------- Көбелек әдемі. 0
Tışq-- k-----tay. T_____ k_________ T-ş-a- k-ş-e-t-y- ----------------- Tışqan kişkentay.
Hämähäkki on ruma. Ө-м-кш- ұ-қ-нсыз. Ө______ ұ________ Ө-м-к-і ұ-қ-н-ы-. ----------------- Өрмекші ұсқынсыз. 0
qar--ğı----e-ja--q q______ j___ j____ q-r-ñ-ı j-n- j-r-q ------------------ qarañğı jäne jarıq
lihava ja laiha с-мі- --р-қ с____ -____ с-м-з --р-қ ----------- семіз -арық 0
q---ñ-ı j-n- ja--q q______ j___ j____ q-r-ñ-ı j-n- j-r-q ------------------ qarañğı jäne jarıq
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Са--ағы ----к-лі---е- -е---. С______ 1__ к___ ә___ с_____ С-л-а-ы 1-0 к-л- ә-е- с-м-з- ---------------------------- Салмағы 100 келі әйел семіз. 0
qarañğ---än- jarıq q______ j___ j____ q-r-ñ-ı j-n- j-r-q ------------------ qarañğı jäne jarıq
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Салма-ы--- ки-ог-амм ер-ек-ары-. С______ 5_ к________ е____ а____ С-л-а-ы 5- к-л-г-а-м е-к-к а-ы-. -------------------------------- Салмағы 50 килограмм еркек арық. 0
Tün--arañğı. T__ q_______ T-n q-r-ñ-ı- ------------ Tün qarañğı.
kallis ja halpa қ-м-ат----е--рз-н қ_____ ж___ а____ қ-м-а- ж-н- а-з-н ----------------- қымбат және арзан 0
T---qa-a-ğ-. T__ q_______ T-n q-r-ñ-ı- ------------ Tün qarañğı.
Auto on kallis. Ма-и------б--. М_____ қ______ М-ш-н- қ-м-а-. -------------- Машина қымбат. 0
Tü--qa--ñ--. T__ q_______ T-n q-r-ñ-ı- ------------ Tün qarañğı.
Sanomalehti on halpa. Газе--а-з-н. Г____ а_____ Г-з-т а-з-н- ------------ Газет арзан. 0
K----z-j-rı-. K_____ j_____ K-n-i- j-r-q- ------------- Kündiz jarıq.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…