Lauseita

fi iso – pieni   »   bg голям – малък

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

68 [шейсет и осем]

68 [sheyset i osem]

голям – малък

golyam – malyk

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
iso ja pieni го-ям ---а--к г____ и м____ г-л-м и м-л-к ------------- голям и малък 0
g--y-----m--yk g_____ – m____ g-l-a- – m-l-k -------------- golyam – malyk
Elefantti on iso. С--н-т-- г--я-. С_____ е г_____ С-о-ъ- е г-л-м- --------------- Слонът е голям. 0
gol----–-m--yk g_____ – m____ g-l-a- – m-l-k -------------- golyam – malyk
Hiiri on pieni. Мишка-- ---а--а. М______ е м_____ М-ш-а-а е м-л-а- ---------------- Мишката е малка. 0
g-l--m-i--a-yk g_____ i m____ g-l-a- i m-l-k -------------- golyam i malyk
pimeä ja valoisa тъм-н-- -ве-ъл т____ и с_____ т-м-н и с-е-ъ- -------------- тъмен и светъл 0
go-yam i -a--k g_____ i m____ g-l-a- i m-l-k -------------- golyam i malyk
Yö on pimeä. Но-та е----на. Н____ е т_____ Н-щ-а е т-м-а- -------------- Нощта е тъмна. 0
golyam-- -alyk g_____ i m____ g-l-a- i m-l-k -------------- golyam i malyk
Päivä on valoisa. Д--ят - -ве--л. Д____ е с______ Д-н-т е с-е-ъ-. --------------- Денят е светъл. 0
S-o-----e--oly-m. S_____ y_ g______ S-o-y- y- g-l-a-. ----------------- Slonyt ye golyam.
vanha ja nuori ста--и-м-ад с___ и м___ с-а- и м-а- ----------- стар и млад 0
Sl---t ye-g-l-a-. S_____ y_ g______ S-o-y- y- g-l-a-. ----------------- Slonyt ye golyam.
Isoisämme on hyvin vanha. На-и-- ---о-е-----о-ста-. Н_____ д___ е м____ с____ Н-ш-я- д-д- е м-о-о с-а-. ------------------------- Нашият дядо е много стар. 0
S-o--- ----o-y--. S_____ y_ g______ S-o-y- y- g-l-a-. ----------------- Slonyt ye golyam.
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. П-ед--70-г-д--- - бил о-- млад. П____ 7_ г_____ е б__ о__ м____ П-е-и 7- г-д-н- е б-л о-е м-а-. ------------------------------- Преди 70 години е бил още млад. 0
M--hk-----e-ma--a. M_______ y_ m_____ M-s-k-t- y- m-l-a- ------------------ Mishkata ye malka.
kaunis ja ruma кра-и- ---ро--н к_____ и г_____ к-а-и- и г-о-е- --------------- красив и грозен 0
M-sh---a -e------. M_______ y_ m_____ M-s-k-t- y- m-l-a- ------------------ Mishkata ye malka.
Perhonen on kaunis. Пе--р-д----е-красив-. П_________ е к_______ П-п-р-д-т- е к-а-и-а- --------------------- Пеперудата е красива. 0
Mi-h--t- y- m---a. M_______ y_ m_____ M-s-k-t- y- m-l-a- ------------------ Mishkata ye malka.
Hämähäkki on ruma. П--кът --гроз-н. П_____ е г______ П-я-ъ- е г-о-е-. ---------------- Паякът е грозен. 0
t--e--i-s-et-l t____ i s_____ t-m-n i s-e-y- -------------- tymen i svetyl
lihava ja laiha дебел----л-б д____ и с___ д-б-л и с-а- ------------ дебел и слаб 0
tym-- i-s-e-yl t____ i s_____ t-m-n i s-e-y- -------------- tymen i svetyl
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. Ж--а с те-л---0--к--о------- --бе--. Ж___ с т____ 1__ к________ е д______ Ж-н- с т-г-о 1-0 к-л-г-а-а е д-б-л-. ------------------------------------ Жена с тегло 100 килограма е дебела. 0
t---- - -ve--l t____ i s_____ t-m-n i s-e-y- -------------- tymen i svetyl
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. Мъж-- -е--- 5- ки-ог---а-е--л--. М__ с т____ 5_ к________ е с____ М-ж с т-г-о 5- к-л-г-а-а е с-а-. -------------------------------- Мъж с тегло 50 килограма е слаб. 0
No--cht-----t--na. N_______ y_ t_____ N-s-c-t- y- t-m-a- ------------------ Noshchta ye tymna.
kallis ja halpa с-ъ--и --т-н с___ и е____ с-ъ- и е-т-н ------------ скъп и евтин 0
N-sh--t- ye --mna. N_______ y_ t_____ N-s-c-t- y- t-m-a- ------------------ Noshchta ye tymna.
Auto on kallis. К-ла-- ----ъ-а. К_____ е с_____ К-л-т- е с-ъ-а- --------------- Колата е скъпа. 0
N-s-c-t- ye-t---a. N_______ y_ t_____ N-s-c-t- y- t-m-a- ------------------ Noshchta ye tymna.
Sanomalehti on halpa. Ве--н--ъ----ев---. В________ е е_____ В-с-н-к-т е е-т-н- ------------------ Вестникът е евтин. 0
Denyat -e--vety-. D_____ y_ s______ D-n-a- y- s-e-y-. ----------------- Denyat ye svetyl.

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…