Lauseita

fi iso – pieni   »   bn বড় – ছোট

68 [kuusikymmentäkahdeksan]

iso – pieni

iso – pieni

৬৮ [আটষট্টি]

68 [Āṭaṣaṭṭi]

বড় – ছোট

baṛa – chōṭa

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bengali Toista Lisää
iso ja pieni ব-- --- -োট ব_ এ_ ছো_ ব-় এ-ং ছ-ট ----------- বড় এবং ছোট 0
b--a ----ō-a b___ – c____ b-ṛ- – c-ō-a ------------ baṛa – chōṭa
Elefantti on iso. হ--ি-বড--৷ হা_ ব_ ৷ হ-ত- ব-় ৷ ---------- হাতি বড় ৷ 0
b--a---ch--a b___ – c____ b-ṛ- – c-ō-a ------------ baṛa – chōṭa
Hiiri on pieni. ই-দু----ট-৷ ইঁ__ ছো_ ৷ ই-দ-র ছ-ট ৷ ----------- ইঁদুর ছোট ৷ 0
ba-- ēb-- c--ṭa b___ ē___ c____ b-ṛ- ē-a- c-ō-a --------------- baṛa ēbaṁ chōṭa
pimeä ja valoisa অ-্ধকার-এ-ং-উজ--ল অ____ এ_ উ___ অ-্-ক-র এ-ং উ-্-ল ----------------- অন্ধকার এবং উজ্বল 0
b-ṛ--ēb-ṁ---ōṭa b___ ē___ c____ b-ṛ- ē-a- c-ō-a --------------- baṛa ēbaṁ chōṭa
Yö on pimeä. রাত-----ক-- হয় ৷ রা_ অ____ হ_ ৷ র-ত অ-্-ক-র হ- ৷ ---------------- রাত অন্ধকার হয় ৷ 0
baṛ----a---hōṭa b___ ē___ c____ b-ṛ- ē-a- c-ō-a --------------- baṛa ēbaṁ chōṭa
Päivä on valoisa. দ-ন উজ্ব- হ--৷ দি_ উ___ হ_ ৷ দ-ন উ-্-ল হ- ৷ -------------- দিন উজ্বল হয় ৷ 0
hāt- b-ṛa h___ b___ h-t- b-ṛ- --------- hāti baṛa
vanha ja nuori ব--্--- -ৃদ্ধা --ং-য-বক - যুবতী বৃ__ / বৃ__ এ_ যু__ / যু__ ব-দ-ধ / ব-দ-ধ- এ-ং য-ব- / য-ব-ী ------------------------------- বৃদ্ধ / বৃদ্ধা এবং যুবক / যুবতী 0
hāti -a-a h___ b___ h-t- b-ṛ- --------- hāti baṛa
Isoisämme on hyvin vanha. আমা--র ঠা-ুরদা - -াদু--ুব--বৃ-্ধ ৷ আ___ ঠা___ / দা_ খু__ বৃ__ ৷ আ-া-ে- ঠ-ক-র-া / দ-দ- খ-ব- ব-দ-ধ ৷ ---------------------------------- আমাদের ঠাকুরদা / দাদু খুবই বৃদ্ধ ৷ 0
hāt- baṛa h___ b___ h-t- b-ṛ- --------- hāti baṛa
70 vuotta sitten hän oli vielä nuori. ৭- -ছ- --- -ে -ুব- -ি- ৷ ৭_ ব__ আ_ সে যু__ ছি_ ৷ ৭- ব-র আ-ে স- য-ব- ছ-ল ৷ ------------------------ ৭০ বছর আগে সে যুবক ছিল ৷ 0
i-̐---a --ōṭa i_____ c____ i-̐-u-a c-ō-a ------------- im̐dura chōṭa
kaunis ja ruma স----র এ-ং-কু-সিত সু___ এ_ কু___ স-ন-দ- এ-ং ক-ৎ-ি- ----------------- সুন্দর এবং কুৎসিত 0
im̐du-- -h-ṭa i_____ c____ i-̐-u-a c-ō-a ------------- im̐dura chōṭa
Perhonen on kaunis. প্রজা-ত- স-ন্-- হয়-৷ প্____ সু___ হ_ ৷ প-র-া-ত- স-ন-দ- হ- ৷ -------------------- প্রজাপতি সুন্দর হয় ৷ 0
i-̐du-a -hōṭa i_____ c____ i-̐-u-a c-ō-a ------------- im̐dura chōṭa
Hämähäkki on ruma. মাক--স--ক----ত হয় ৷ মা___ কু___ হ_ ৷ ম-ক-়-া ক-ৎ-ি- হ- ৷ ------------------- মাকড়সা কুৎসিত হয় ৷ 0
a-d-ak-----b-- --bala a________ ē___ u_____ a-d-a-ā-a ē-a- u-b-l- --------------------- andhakāra ēbaṁ ujbala
lihava ja laiha মো----ব- র-গা মো_ এ_ রো_ ম-ট- এ-ং র-গ- ------------- মোটা এবং রোগা 0
andh--ār---ba- ---a-a a________ ē___ u_____ a-d-a-ā-a ē-a- u-b-l- --------------------- andhakāra ēbaṁ ujbala
Nainen, joka painaa 100 kiloa, on lihava. যে ম----র ওজন-----কেজি -িনি---ট--৷ যে ম___ ও__ ১__ কে_ তি_ মো_ ৷ য- ম-ি-া- ও-ন ১-০ ক-জ- ত-ন- ম-ট- ৷ ---------------------------------- যে মহিলার ওজন ১০০ কেজি তিনি মোটা ৷ 0
an-ha--ra--b-ṁ---b-la a________ ē___ u_____ a-d-a-ā-a ē-a- u-b-l- --------------------- andhakāra ēbaṁ ujbala
Mies, joka painaa 50 kiloa, on laiha. যে প-রুষ-র -জন -- ক--ি-তিনি--োগ- ৷ যে পু___ ও__ ৫_ কে_ তি_ রো_ ৷ য- প-র-ষ-র ও-ন ৫- ক-জ- ত-ন- র-গ- ৷ ---------------------------------- যে পুরুষের ওজন ৫০ কেজি তিনি রোগা ৷ 0
r-ta a---ak-ra ha-a r___ a________ h___ r-t- a-d-a-ā-a h-ẏ- ------------------- rāta andhakāra haẏa
kallis ja halpa দ----এব---স্তা দা_ এ_ স__ দ-ম- এ-ং স-্-া -------------- দামী এবং সস্তা 0
rāta--n-h-kā-- ---a r___ a________ h___ r-t- a-d-a-ā-a h-ẏ- ------------------- rāta andhakāra haẏa
Auto on kallis. গ--়--া---মী ৷ গা__ দা_ ৷ গ-ড-ী-া দ-ম- ৷ -------------- গাড়ীটা দামী ৷ 0
r--a-a---a-āra --ẏa r___ a________ h___ r-t- a-d-a-ā-a h-ẏ- ------------------- rāta andhakāra haẏa
Sanomalehti on halpa. খব------গ--ি---্-- ৷ খ___ কা___ স__ ৷ খ-র-র ক-গ-ট- স-্-া ৷ -------------------- খবরের কাগজটি সস্তা ৷ 0
di-a---bal- h--a d___ u_____ h___ d-n- u-b-l- h-ẏ- ---------------- dina ujbala haẏa

Koodinvaihtoa

Yhä useammista ihmisistä tulee kasvaessaan kaksikielisiä. He osaavat puhua enemmän kuin yhtä kieltä. Monet heistä vaihtavat usein kieltä. He valitsevat kielen tilanteen mukaan. He esimerkiksi puhuvat eri kieltä työssä ja kotona. Sillä tavoin he sopeutuvat ympäristöönsä. On myös mahdollista vaihtaa kieltä spontaanisti. Ilmiötä kutsutaan koodinvaihdoksi . Koodia vaihdettaessa kieltä vaihdetaan kesken puheen. Voi olla useita syitä, miksi puhujat vaihtavat kieltä. Usein on niin, etteivät he löydä oikeaa sanaa yhdellä kielellä. He osaavat ilmaista itseään paremmin toisella kielellä. Voi myös olla, että puhuja tuntee olonsa varmemmaksi jollakin kielellä. Hän käyttää tätä kieltä joko yksityisiin tai henkilökohtaisiin asioihin. Joskus jokin sana ei esiinny jossain kielessä. Siinä tapauksessa puhujan pitää vaihtaa kieltä. Tai hän vaihtaa kieltä, jotta toiset eivät ymmärtäisi. Tässä tapauksessa koodinvaihto toimii kuin salakieli. Kielten sekoittamisesta ei aikaisemmin pidetty. Ajateltiin, että puhuja ei osannut kumpaakaan kieltä kunnolla. Nykyisin asia nähdään toisin. Koodinvaihtoa pidetään erityisenä kielellisenä kykynä. Voi olla mielenkiintoista tarkkailla puhujia, kun nämä tekevät koodinvaihdon. He eivät useinkaan vaihda vain kieltä, jota puhuvat. Muutkin viestinnän osatekijät muuttuvat. Monet puhuvat nopeammin, kovemmalla äänellä tai korostetusti toisella kielellä. Tai he käyttävät yhtäkkiä enemmän eleitä ja kasvonilmeitä. Tällä tavoin koodinvaihto on aina myös hiukan kulttuurin vaihtoa…