Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   bg Минало време 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [осемдесет и едно]

81 [osemdeset i yedno]

Минало време 1

Minalo vreme 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi bulgaria Toista Lisää
kirjoittaa Пи-а П___ П-ш- ---- Пиша 0
M--a-o vr-me-1 M_____ v____ 1 M-n-l- v-e-e 1 -------------- Minalo vreme 1
Hän kirjoitti kirjeen. Той напис- ---м-. Т__ н_____ п_____ Т-й н-п-с- п-с-о- ----------------- Той написа писмо. 0
M----o----m--1 M_____ v____ 1 M-n-l- v-e-e 1 -------------- Minalo vreme 1
Ja hän kirjoitti kortin. А тя-н-д-и-ваше-к--ти-ка. А т_ н_________ к________ А т- н-д-и-в-ш- к-р-и-к-. ------------------------- А тя надписваше картичка. 0
P-sha P____ P-s-a ----- Pisha
lukea Ч--а Ч___ Ч-т- ---- Чета 0
P--ha P____ P-s-a ----- Pisha
Hän luki lehteä. Т-й--е-е---и--с----а-о--п-са---. Т__ ч_____ и__________ с________ Т-й ч-т-ш- и-ю-т-о-а-о с-и-а-и-. -------------------------------- Той четеше илюстровано списание. 0
Pi-ha P____ P-s-a ----- Pisha
Ja hän luki kirjan. А -я ч--е-- книг-. А т_ ч_____ к_____ А т- ч-т-ш- к-и-а- ------------------ А тя четеше книга. 0
Toy----is--pi--o. T__ n_____ p_____ T-y n-p-s- p-s-o- ----------------- Toy napisa pismo.
ottaa Вз---м В_____ В-е-а- ------ Вземам 0
T-y n-p--a p--m-. T__ n_____ p_____ T-y n-p-s- p-s-o- ----------------- Toy napisa pismo.
Hän otti tupakan. Т-й--з- --га-а. Т__ в__ ц______ Т-й в-е ц-г-р-. --------------- Той взе цигара. 0
T-----p-sa-pismo. T__ n_____ p_____ T-y n-p-s- p-s-o- ----------------- Toy napisa pismo.
Hän otti palan suklaata. Т--взе п-рче шоко---. Т_ в__ п____ ш_______ Т- в-е п-р-е ш-к-л-д- --------------------- Тя взе парче шоколад. 0
A -ya ----i--a-h--ka-t--hka. A t__ n__________ k_________ A t-a n-d-i-v-s-e k-r-i-h-a- ---------------------------- A tya nadpisvashe kartichka.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Т---н- бе-е----д-н,-но -- --ше пре--на. Т__ н_ б___ п______ н_ т_ б___ п_______ Т-й н- б-ш- п-е-а-, н- т- б-ш- п-е-а-а- --------------------------------------- Той не беше предан, но тя беше предана. 0
A ---------s-a-he--art-----. A t__ n__________ k_________ A t-a n-d-i-v-s-e k-r-i-h-a- ---------------------------- A tya nadpisvashe kartichka.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Т------е--ър--лив- -- -- -е---с---а-елн-. Т__ б___ м________ н_ т_ б___ с__________ Т-й б-ш- м-р-е-и-, н- т- б-ш- с-а-а-е-н-. ----------------------------------------- Той беше мързелив, но тя беше старателна. 0
A --a -a--i--a-h- --rt----a. A t__ n__________ k_________ A t-a n-d-i-v-s-e k-r-i-h-a- ---------------------------- A tya nadpisvashe kartichka.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Т---б--- -еден,-н- т- б--е бо--та. Т__ б___ б_____ н_ т_ б___ б______ Т-й б-ш- б-д-н- н- т- б-ш- б-г-т-. ---------------------------------- Той беше беден, но тя беше богата. 0
Ch--a C____ C-e-a ----- Cheta
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. То- --м-ш- пари- - дъл----. Т__ н_____ п____ а д_______ Т-й н-м-ш- п-р-, а д-л-о-е- --------------------------- Той нямаше пари, а дългове. 0
Ch--a C____ C-e-a ----- Cheta
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Т-- ня-аше-к---е---а ---- -е---л---. Т__ н_____ к______ а с___ н_________ Т-й н-м-ш- к-с-е-, а с-м- н-с-о-у-а- ------------------------------------ Той нямаше късмет, а само несполука. 0
C-e-a C____ C-e-a ----- Cheta
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. То- н-маш--у-пе-, -----сп--. Т__ н_____ у_____ а н_______ Т-й н-м-ш- у-п-х- а н-у-п-х- ---------------------------- Той нямаше успех, а неуспех. 0
Toy c-et---e il-us---v-no---is-ni-. T__ c_______ i___________ s________ T-y c-e-e-h- i-y-s-r-v-n- s-i-a-i-. ----------------------------------- Toy cheteshe ilyustrovano spisanie.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Т-- не-б-----ов---н, а-н-д-воле-. Т__ н_ б___ д_______ а н_________ Т-й н- б-ш- д-в-л-н- а н-д-в-л-н- --------------------------------- Той не беше доволен, а недоволен. 0
Toy -het-sh- -lyu-t-o---o -pisan--. T__ c_______ i___________ s________ T-y c-e-e-h- i-y-s-r-v-n- s-i-a-i-. ----------------------------------- Toy cheteshe ilyustrovano spisanie.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. То- не бе---щ-с-л-в,-а--е-----н. Т__ н_ б___ щ_______ а н________ Т-й н- б-ш- щ-с-л-в- а н-щ-с-е-. -------------------------------- Той не беше щастлив, а нещастен. 0
T-y -----s---i-y-str--a-o ---sani-. T__ c_______ i___________ s________ T-y c-e-e-h- i-y-s-r-v-n- s-i-a-i-. ----------------------------------- Toy cheteshe ilyustrovano spisanie.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Той не б-ш- -и--ат-ч----- ----м--т--е-. Т__ н_ б___ с__________ а н____________ Т-й н- б-ш- с-м-а-и-е-, а н-с-м-а-и-е-. --------------------------------------- Той не беше симпатичен, а несимпатичен. 0
A -y- chetes-- --i-a. A t__ c_______ k_____ A t-a c-e-e-h- k-i-a- --------------------- A tya cheteshe kniga.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + bulgaria (1-100) MP3 bulgaria (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…