Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   be Прошлы час 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [восемдзесят адзін]

81 [vosemdzesyat adzіn]

Прошлы час 1

Proshly chas 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
kirjoittaa п--аць п_____ п-с-ц- ------ пісаць 0
P--shl- chas-1 P______ c___ 1 P-o-h-y c-a- 1 -------------- Proshly chas 1
Hän kirjoitti kirjeen. Ён п-саў---ст. Ё_ п____ л____ Ё- п-с-ў л-с-. -------------- Ён пісаў ліст. 0
Pr-sh-y -----1 P______ c___ 1 P-o-h-y c-a- 1 -------------- Proshly chas 1
Ja hän kirjoitti kortin. А -н---ісал- -аш-оўку. А я__ п_____ п________ А я-а п-с-л- п-ш-о-к-. ---------------------- А яна пісала паштоўку. 0
p-sa--’ p______ p-s-t-’ ------- pіsats’
lukea ч--аць ч_____ ч-т-ц- ------ чытаць 0
p-----’ p______ p-s-t-’ ------- pіsats’
Hän luki lehteä. Ён-ч-т-- --с--іс. Ё_ ч____ ч_______ Ё- ч-т-ў ч-с-п-с- ----------------- Ён чытаў часопіс. 0
p-s-ts’ p______ p-s-t-’ ------- pіsats’
Ja hän luki kirjan. А ян- ч-т-л- -н-г-. А я__ ч_____ к_____ А я-а ч-т-л- к-і-у- ------------------- А яна чытала кнігу. 0
E----sa- --st. E_ p____ l____ E- p-s-u l-s-. -------------- En pіsau lіst.
ottaa у-яць у____ у-я-ь ----- узяць 0
E--pіsa- -і--. E_ p____ l____ E- p-s-u l-s-. -------------- En pіsau lіst.
Hän otti tupakan. Ён у-я- цыга--т-. Ё_ у___ ц________ Ё- у-я- ц-г-р-т-. ----------------- Ён узяў цыгарэту. 0
E- -іs-u lіst. E_ p____ l____ E- p-s-u l-s-. -------------- En pіsau lіst.
Hän otti palan suklaata. Я-- -зяла -----ак шак--а--. Я__ ў____ к______ ш________ Я-а ў-я-а к-в-л-к ш-к-л-д-. --------------------------- Яна ўзяла кавалак шакаладу. 0
A----a---s-l----s--ouku. A y___ p_____ p_________ A y-n- p-s-l- p-s-t-u-u- ------------------------ A yana pіsala pashtouku.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Ён --ў -я-------але ----была-ве-н--. Ё_ б__ н_______ а__ я__ б___ в______ Ё- б-ў н-в-р-ы- а-е я-а б-л- в-р-а-. ------------------------------------ Ён быў няверны, але яна была верная. 0
A----- p--al--p---to-k-. A y___ p_____ p_________ A y-n- p-s-l- p-s-t-u-u- ------------------------ A yana pіsala pashtouku.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ё- -ы--ля-івы- -л---н- бы-- с-а--нн-я. Ё_ б__ л______ а__ я__ б___ с_________ Ё- б-ў л-н-в-, а-е я-а б-л- с-а-а-н-я- -------------------------------------- Ён быў лянівы, але яна была старанная. 0
A----a-p---la-p-s--o-ku. A y___ p_____ p_________ A y-n- p-s-l- p-s-t-u-u- ------------------------ A yana pіsala pashtouku.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Ё--быў-б-дн-,-але -на--ы-а -аг-тая. Ё_ б__ б_____ а__ я__ б___ б_______ Ё- б-ў б-д-ы- а-е я-а б-л- б-г-т-я- ----------------------------------- Ён быў бедны, але яна была багатая. 0
chyta-s’ c_______ c-y-a-s- -------- chytats’
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. У-яго-н- -ы-о-грош--- а---лі па----. У я__ н_ б___ г______ а б___ п______ У я-о н- б-л- г-о-а-, а б-л- п-з-к-. ------------------------------------ У яго не было грошай, а былі пазыкі. 0
c-ytats’ c_______ c-y-a-s- -------- chytats’
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. У-яг--не----- ш--ц--ан----а --лі-няўда-ы. У я__ н_ б___ ш__________ а б___ н_______ У я-о н- б-л- ш-н-а-а-н-, а б-л- н-ў-а-ы- ----------------------------------------- У яго не было шанцавання, а былі няўдачы. 0
c-y--t-’ c_______ c-y-a-s- -------- chytats’
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. У --- -- был- -о---х-ў, а -ылі-----а-ы. У я__ н_ б___ п________ а б___ п_______ У я-о н- б-л- п-с-е-а-, а б-л- п-а-а-ы- --------------------------------------- У яго не было поспехаў, а былі правалы. 0
En-chy--u-c-as-p-s. E_ c_____ c________ E- c-y-a- c-a-o-і-. ------------------- En chytau chasopіs.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Ён не--ы---а-а---ен---а бы--н--адаво-е-ы. Ё_ н_ б__ з__________ а б__ н____________ Ё- н- б-ў з-д-в-л-н-, а б-ў н-з-д-в-л-н-. ----------------------------------------- Ён не быў задаволены, а быў незадаволены. 0
E- ch--a- --a----s. E_ c_____ c________ E- c-y-a- c-a-o-і-. ------------------- En chytau chasopіs.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ён----б-- ---слівы, --бы------ас-ы. Ё_ н_ б__ ш________ а б__ н________ Ё- н- б-ў ш-а-л-в-, а б-ў н-ш-а-н-. ----------------------------------- Ён не быў шчаслівы, а быў няшчасны. 0
E- -hy-a- cha--p--. E_ c_____ c________ E- c-y-a- c-a-o-і-. ------------------- En chytau chasopіs.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ё- -е-бы--с-мпатыч-ы, а --ў -----п-т--ны. Ё_ н_ б__ с__________ а б__ н____________ Ё- н- б-ў с-м-а-ы-н-, а б-ў н-с-м-а-ы-н-. ----------------------------------------- Ён не быў сімпатычны, а быў несімпатычны. 0
A-y-na-c--t--- -n--u. A y___ c______ k_____ A y-n- c-y-a-a k-і-u- --------------------- A yana chytala knіgu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…