Он был----е---,-------бы------н-.
О_ б__ н_______ а о__ б___ в_____
О- б-л н-в-р-н- а о-а б-л- в-р-а-
---------------------------------
Он был неверен, а она была верна. 0 A-----p-sa-a--t--y-k-.A o__ p_____ o________A o-a p-s-l- o-k-y-k-.----------------------A ona pisala otkrytku.
О- бы--ле---ы-, - -н- б--а -риле-ной.
О_ б__ л_______ а о__ б___ п_________
О- б-л л-н-в-м- а о-а б-л- п-и-е-н-й-
-------------------------------------
Он был ленивым, а она была прилежной. 0 A--n- p-s--a--t-rytk-.A o__ p_____ o________A o-a p-s-l- o-k-y-k-.----------------------A ona pisala otkrytku.
О--был-----ым, - о-----л--богат-й.
О_ б__ б______ а о__ б___ б_______
О- б-л б-д-ы-, а о-а б-л- б-г-т-й-
----------------------------------
Он был бедным, а она была богатой. 0 Ch----ʹC______C-i-a-ʹ-------Chitatʹ
У н-го-н--бы---дене-,-- то-ьк---ол-и.
У н___ н_ б___ д_____ а т_____ д_____
У н-г- н- б-л- д-н-г- а т-л-к- д-л-и-
-------------------------------------
У него не было денег, а только долги. 0 C-it--ʹC______C-i-a-ʹ-------Chitatʹ
О- н--бы- уд---и-,---б-- не-д----в.
О_ н_ б__ у_______ а б__ н_________
О- н- б-л у-а-л-в- а б-л н-у-а-л-в-
-----------------------------------
Он не был удачлив, а был неудачлив. 0 Chi---ʹC______C-i-a-ʹ-------Chitatʹ
Он -е --л --а-------- -ыл не---ст-н.
О_ н_ б__ с________ а б__ н_________
О- н- б-л с-а-т-и-, а б-л н-с-а-т-н-
------------------------------------
Он не был счастлив, а был несчастен. 0 On -hital --v----y----rn-l.O_ c_____ t_______ z_______O- c-i-a- t-v-t-o- z-u-n-l----------------------------On chital tsvetnoy zhurnal.
О- -е --- -имп-т--ным--а бы- не--м-а--ч-ы-.
О_ н_ б__ с___________ а б__ н_____________
О- н- б-л с-м-а-и-н-м- а б-л н-с-м-а-и-н-м-
-------------------------------------------
Он не был симпатичным, а был несимпатичным. 0 A-on--c----l- k--gu.A o__ c______ k_____A o-a c-i-a-a k-i-u---------------------A ona chitala knigu.
Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa.
Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain.
He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä.
Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita.
Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua.
Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä!
Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita.
Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan.
Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin.
Vauvoille hymy on myönteistä palautetta.
Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua.
He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun.
Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä.
Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas!
Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa.
Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla.
Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa.
Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä.
Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä.
Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa.
Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä.
Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu.
He oppivat uuden arkikielen.
Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu.
Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti.
Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme.
Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin.
Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…