Мн--н--но в -э--п-р-.
М__ н____ в а________
М-е н-ж-о в а-р-п-р-.
---------------------
Мне нужно в аэропорт. 0 V--o-odeV g_____V g-r-d---------V gorode
Мне ну-н----ц---- -о--да.
М__ н____ в ц____ г______
М-е н-ж-о в ц-н-р г-р-д-.
-------------------------
Мне нужно в центр города. 0 M--------o na vo--al.M__ n_____ n_ v______M-e n-z-n- n- v-k-a-.---------------------Mne nuzhno na vokzal.
К-- м-е-по-а-ть в-аэро---т?
К__ м__ п______ в а________
К-к м-е п-п-с-ь в а-р-п-р-?
---------------------------
Как мне попасть в аэропорт? 0 M---n------na--o---l.M__ n_____ n_ v______M-e n-z-n- n- v-k-a-.---------------------Mne nuzhno na vokzal.
Как -н--поп---ь-в-ц-нт--г--ода?
К__ м__ п______ в ц____ г______
К-к м-е п-п-с-ь в ц-н-р г-р-д-?
-------------------------------
Как мне попасть в центр города? 0 M-e-n-zh-o v-aero-o--.M__ n_____ v a________M-e n-z-n- v a-r-p-r-.----------------------Mne nuzhno v aeroport.
Мн--нуж-- та---.
М__ н____ т_____
М-е н-ж-о т-к-и-
----------------
Мне нужно такси. 0 M-e nuzhn----a-rop-r-.M__ n_____ v a________M-e n-z-n- v a-r-p-r-.----------------------Mne nuzhno v aeroport.
Я-хо--л--ы-/-х-тел-----взя-- -ашин--н--п-----.
Я х____ б_ / х_____ б_ в____ м_____ н_ п______
Я х-т-л б- / х-т-л- б- в-я-ь м-ш-н- н- п-о-а-.
----------------------------------------------
Я хотел бы / хотела бы взять машину на прокат. 0 Mn- -u-----------t--g-r-d-.M__ n_____ v t_____ g______M-e n-z-n- v t-e-t- g-r-d-.---------------------------Mne nuzhno v tsentr goroda.
Что ----о ---дет- -------е?
Ч__ м____ у______ в г______
Ч-о м-ж-о у-и-е-ь в г-р-д-?
---------------------------
Что можно увидеть в городе? 0 K---mn- -opa--ʹ--a-----a-?K__ m__ p______ n_ v______K-k m-e p-p-s-ʹ n- v-k-a-?--------------------------Kak mne popastʹ na vokzal?
Идит--в-с---ы---ор--.
И____ в с_____ г_____
И-и-е в с-а-ы- г-р-д-
---------------------
Идите в старый город. 0 Ka----e p-p-st- n---o--a-?K__ m__ p______ n_ v______K-k m-e p-p-s-ʹ n- v-k-a-?--------------------------Kak mne popastʹ na vokzal?
Сход-те-в-порт.
С______ в п____
С-о-и-е в п-р-.
---------------
Сходите в порт. 0 Ka----- -op-st- v ----po--?K__ m__ p______ v a________K-k m-e p-p-s-ʹ v a-r-p-r-?---------------------------Kak mne popastʹ v aeroport?
300 miljoonan ihmisen äidinkieli on slaavilainen kieli.
Slaavilaiset kielet kuuluvat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen.
Slaavilaisia kieliä on noin 20.
Tärkein niistä on venäjä.
Venäjä on yli 150 miljoonan ihmisen äidinkieli.
Sen jälkeen tulevat puola ja ukraina, joista kummallakin on 50 miljoonaa puhujaa.
Kielitiede jakaa slaavilaiset kielet eri ryhmiin.
Niitä ovat länsislaavilaiset, itäslaavilaiset ja eteläslaavilaiset kielet.
Länsislaavilaisia kieliä ovat puola, tšekki ja slovakki.
Venäjä, ukraina ja valkovenäjä ovat itäslaavilaisia kieliä.
Eteläslaavilaisia kieliä ovat serbia, kroatia ja bulgaria.
Edellisten lisäksi on myös monia muita slaavilaisia kieliä.
Niitä puhuu kuitenkin suhteellisen pieni määrä ihmisiä.
Slaavilaiset kielillä on yhteinen kantakieli.
Yksittäiset kielet ovat kehittyneet siitä suhteellisen myöhään.
Ne ovat siten nuorempia kuin germaaniset ja romaaniset kielet.
Slaavilaisten kielen sanavarastosta suurin osa on samanlaista.
Tämä johtuu siitä, että ne ovat eronneet toisistaan vasta suhteellisen myöhään.
Tieteen näkökulmasta katsoen slaavilaiset kielet ovat konservatiivisia.
Se tarkoittaa, että niissä on vielä paljon vanhoja rakenteita.
Muut indoeurooppalaiset kielet ovat kadottaneet nuo vanhat muodot.
Slaavilaiset kielet ovat tämän vuoksi tutkimuksen kannalta hyvin mielenkiintoisia.
Niitä tutkimalla voidaan tehdä johtopäätöksiä varhaisemmista kielistä.
Tällä tavoin tutkijat toivovat näkevänsä indoeurooppalaisten kielten menneisyyteen.
Slaavilaisissa kielissä on tyypillisesti vähän vokaaleja.
Sen lisäksi niissä on monia äänteitä, joita ei esiinny toisissa kielissä.
Erityisesti länsieurooppalaisilla on usein vaikeuksia ääntämisessä.
Ei syytä huoleen – kaikki sujuu hyvin! Puolaksi:
Wszystko będzie dobrze!