Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ru Прошедшая форма 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [восемьдесят три]

83 [vosemʹdesyat tri]

Прошедшая форма 3

Proshedshaya forma 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi venäjä Toista Lisää
puhua puhelimessa Г--ор-т- ---т-ле---у Г_______ п_ т_______ Г-в-р-т- п- т-л-ф-н- -------------------- Говорить по телефону 0
P--s----hay---o----3 P___________ f____ 3 P-o-h-d-h-y- f-r-a 3 -------------------- Proshedshaya forma 3
Minä olen puhunut puhelimessa. Я-го-ор-- /-г---рил---о т--ефону. Я г______ / г_______ п_ т________ Я г-в-р-л / г-в-р-л- п- т-л-ф-н-. --------------------------------- Я говорил / говорила по телефону. 0
Pro---dshay- ------3 P___________ f____ 3 P-o-h-d-h-y- f-r-a 3 -------------------- Proshedshaya forma 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я-все---------вор-- --го--р--а-по-т-л--о-у. Я в__ в____ г______ / г_______ п_ т________ Я в-е в-е-я г-в-р-л / г-в-р-л- п- т-л-ф-н-. ------------------------------------------- Я все время говорил / говорила по телефону. 0
Go--r-----o-te-ef--u G_______ p_ t_______ G-v-r-t- p- t-l-f-n- -------------------- Govoritʹ po telefonu
kysyä С---ши-а-ь С_________ С-р-ш-в-т- ---------- Спрашивать 0
Gov-r-t--p- t-le--nu G_______ p_ t_______ G-v-r-t- p- t-l-f-n- -------------------- Govoritʹ po telefonu
Minä olen kysynyt. Я -п-о----/-с-р--ил-. Я с______ / с________ Я с-р-с-л / с-р-с-л-. --------------------- Я спросил / спросила. 0
G-vori-ʹ-p--telefo-u G_______ p_ t_______ G-v-r-t- p- t-l-f-n- -------------------- Govoritʹ po telefonu
Minä olen aina kysynyt. Я------- с--а--ва--/ спраш-в-ла. Я в_____ с________ / с__________ Я в-е-д- с-р-ш-в-л / с-р-ш-в-л-. -------------------------------- Я всегда спрашивал / спрашивала. 0
Y--go-o--l-/ g-v-r-la--- tel-f-nu. Y_ g______ / g_______ p_ t________ Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ---------------------------------- Ya govoril / govorila po telefonu.
kertoa Ра--к----а-ь Р___________ Р-с-к-з-в-т- ------------ Рассказывать 0
Ya -ovor-- --g----i------t-le-onu. Y_ g______ / g_______ p_ t________ Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ---------------------------------- Ya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen kertonut. Я --с-каз-- /--асск--а--. Я р________ / р__________ Я р-с-к-з-л / р-с-к-з-л-. ------------------------- Я рассказал / рассказала. 0
Ya--o--ril - govor-la-p- t-le-o-u. Y_ g______ / g_______ p_ t________ Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ---------------------------------- Ya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я---с-к--а--/-расс----л--в----с-о-и-. Я р________ / р_________ в__ и_______ Я р-с-к-з-л / р-с-к-з-л- в-ю и-т-р-ю- ------------------------------------- Я рассказал / рассказала всю историю. 0
Ya-v-e vr-mya g--or-- / --vo-i---p- te-e-onu. Y_ v__ v_____ g______ / g_______ p_ t________ Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. --------------------------------------------- Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu.
oppia Учи-ь У____ У-и-ь ----- Учить 0
Ya vse-vr-m----o-or-l-/-govor------ -el-----. Y_ v__ v_____ g______ / g_______ p_ t________ Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. --------------------------------------------- Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen oppinut. Я-у----- --и--. Я у___ / у_____ Я у-и- / у-и-а- --------------- Я учил / учила. 0
Ya--se-v---ya---v---- / g-vor--- p- --lefonu. Y_ v__ v_____ g______ / g_______ p_ t________ Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. --------------------------------------------- Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen oppinut koko illan. Я ---ь в-ч-- --и----у--л-. Я в___ в____ у___ / у_____ Я в-с- в-ч-р у-и- / у-и-а- -------------------------- Я весь вечер учил / учила. 0
Sp-a-hi-atʹ S__________ S-r-s-i-a-ʹ ----------- Sprashivatʹ
työskennellä Р--от-ть Р_______ Р-б-т-т- -------- Работать 0
S--ashi-a-ʹ S__________ S-r-s-i-a-ʹ ----------- Sprashivatʹ
Minä olen työskennellyt. Я-ра---а- / р---т---. Я р______ / р________ Я р-б-т-л / р-б-т-л-. --------------------- Я работал / работала. 0
Sp-a--ivatʹ S__________ S-r-s-i-a-ʹ ----------- Sprashivatʹ
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я в-с- --нь----от---- ра-о-ал-. Я в___ д___ р______ / р________ Я в-с- д-н- р-б-т-л / р-б-т-л-. ------------------------------- Я весь день работал / работала. 0
Ya--pr---l-- s---s--a. Y_ s______ / s________ Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. ---------------------- Ya sprosil / sprosila.
syödä Ес-ь Е___ Е-т- ---- Есть 0
Y- s-r-s-- - spros-l-. Y_ s______ / s________ Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. ---------------------- Ya sprosil / sprosila.
Minä olen syönyt. Я по-л-/ -оела. Я п___ / п_____ Я п-е- / п-е-а- --------------- Я поел / поела. 0
Y- sp--s-l----p-o---a. Y_ s______ / s________ Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. ---------------------- Ya sprosil / sprosila.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я--ъ-- /--ъ--а--сю-пор-и-. Я с___ / с____ в__ п______ Я с-е- / с-е-а в-ю п-р-и-. -------------------------- Я съел / съела всю порцию. 0
Y--vsegda s--------- - ---ashi----. Y_ v_____ s_________ / s___________ Y- v-e-d- s-r-s-i-a- / s-r-s-i-a-a- ----------------------------------- Ya vsegda sprashival / sprashivala.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + venäjä (1-100) MP3 venäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!