Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ru Прошедшая форма 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [восемьдесят три]

83 [vosemʹdesyat tri]

Прошедшая форма 3

Proshedshaya forma 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi venäjä Toista Lisää
puhua puhelimessa Гово-ить ----ел-фону Г_______ п_ т_______ Г-в-р-т- п- т-л-ф-н- -------------------- Говорить по телефону 0
Pr--h------- fo--a-3 P___________ f____ 3 P-o-h-d-h-y- f-r-a 3 -------------------- Proshedshaya forma 3
Minä olen puhunut puhelimessa. Я-говорил----о------ -- тел---ну. Я г______ / г_______ п_ т________ Я г-в-р-л / г-в-р-л- п- т-л-ф-н-. --------------------------------- Я говорил / говорила по телефону. 0
P--s-eds-aya-f--ma-3 P___________ f____ 3 P-o-h-d-h-y- f-r-a 3 -------------------- Proshedshaya forma 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Я---е---е---г--ори- /------и-а-п- т---фону. Я в__ в____ г______ / г_______ п_ т________ Я в-е в-е-я г-в-р-л / г-в-р-л- п- т-л-ф-н-. ------------------------------------------- Я все время говорил / говорила по телефону. 0
G--o--t---- te--f-nu G_______ p_ t_______ G-v-r-t- p- t-l-f-n- -------------------- Govoritʹ po telefonu
kysyä С-ра-ив-ть С_________ С-р-ш-в-т- ---------- Спрашивать 0
Go-o--t- -o te-----u G_______ p_ t_______ G-v-r-t- p- t-l-f-n- -------------------- Govoritʹ po telefonu
Minä olen kysynyt. Я -п--с---/--п----л-. Я с______ / с________ Я с-р-с-л / с-р-с-л-. --------------------- Я спросил / спросила. 0
G-v--itʹ po --l-f-nu G_______ p_ t_______ G-v-r-t- p- t-l-f-n- -------------------- Govoritʹ po telefonu
Minä olen aina kysynyt. Я-в---д- --р---в-л-----ра--ва-а. Я в_____ с________ / с__________ Я в-е-д- с-р-ш-в-л / с-р-ш-в-л-. -------------------------------- Я всегда спрашивал / спрашивала. 0
Y- -o---i--/-g--o-i-a p- t-le-on-. Y_ g______ / g_______ p_ t________ Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ---------------------------------- Ya govoril / govorila po telefonu.
kertoa Ра--ка-ыва-ь Р___________ Р-с-к-з-в-т- ------------ Рассказывать 0
Y- -ov--i--/ --vori-a -- -el--onu. Y_ g______ / g_______ p_ t________ Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ---------------------------------- Ya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen kertonut. Я ра---азал /---с-к-за--. Я р________ / р__________ Я р-с-к-з-л / р-с-к-з-л-. ------------------------- Я рассказал / рассказала. 0
Ya-go-o-i--/-govo-i-- ---t-----nu. Y_ g______ / g_______ p_ t________ Y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. ---------------------------------- Ya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen kertonut koko tarinan. Я-----к-за- /----с-а--л--вс---с-ори-. Я р________ / р_________ в__ и_______ Я р-с-к-з-л / р-с-к-з-л- в-ю и-т-р-ю- ------------------------------------- Я рассказал / рассказала всю историю. 0
Y- v-e -re-ya--o----l / g-v--il--------e-o-u. Y_ v__ v_____ g______ / g_______ p_ t________ Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. --------------------------------------------- Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu.
oppia У--ть У____ У-и-ь ----- Учить 0
Y- -se-vr-m--------il ----v-ri-a -o -ele---u. Y_ v__ v_____ g______ / g_______ p_ t________ Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. --------------------------------------------- Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen oppinut. Я --ил / учила. Я у___ / у_____ Я у-и- / у-и-а- --------------- Я учил / учила. 0
Ya --- v-e--a govo--l------oril- -o tele--n-. Y_ v__ v_____ g______ / g_______ p_ t________ Y- v-e v-e-y- g-v-r-l / g-v-r-l- p- t-l-f-n-. --------------------------------------------- Ya vse vremya govoril / govorila po telefonu.
Minä olen oppinut koko illan. Я-весь вече- --ил-/--чил-. Я в___ в____ у___ / у_____ Я в-с- в-ч-р у-и- / у-и-а- -------------------------- Я весь вечер учил / учила. 0
Spra-hi---ʹ S__________ S-r-s-i-a-ʹ ----------- Sprashivatʹ
työskennellä Работ-ть Р_______ Р-б-т-т- -------- Работать 0
S--as-iva-ʹ S__________ S-r-s-i-a-ʹ ----------- Sprashivatʹ
Minä olen työskennellyt. Я-раб-т-- - --ботал-. Я р______ / р________ Я р-б-т-л / р-б-т-л-. --------------------- Я работал / работала. 0
S-r-s-iva-ʹ S__________ S-r-s-i-a-ʹ ----------- Sprashivatʹ
Minä olen työskennellyt koko päivän. Я-в-с----нь-р-б---- / --бо-ала. Я в___ д___ р______ / р________ Я в-с- д-н- р-б-т-л / р-б-т-л-. ------------------------------- Я весь день работал / работала. 0
Ya-s--o--l-/--p-o---a. Y_ s______ / s________ Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. ---------------------- Ya sprosil / sprosila.
syödä Е-ть Е___ Е-т- ---- Есть 0
Ya--p-o-il-/-s-ro-i--. Y_ s______ / s________ Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. ---------------------- Ya sprosil / sprosila.
Minä olen syönyt. Я-п-е--/-п---а. Я п___ / п_____ Я п-е- / п-е-а- --------------- Я поел / поела. 0
Y--s-r--il / spro-ila. Y_ s______ / s________ Y- s-r-s-l / s-r-s-l-. ---------------------- Ya sprosil / sprosila.
Minä olen syönyt koko ruoan. Я---е- ----ел--в-- --р-ию. Я с___ / с____ в__ п______ Я с-е- / с-е-а в-ю п-р-и-. -------------------------- Я съел / съела всю порцию. 0
Y--v-eg-----r---iv-- --s---shi--la. Y_ v_____ s_________ / s___________ Y- v-e-d- s-r-s-i-a- / s-r-s-i-a-a- ----------------------------------- Ya vsegda sprashival / sprashivala.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + venäjä (1-100) MP3 venäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!