Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   da Datid 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [treogfirs]

Datid 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
puhua puhelimessa tale i---l-f-nen t___ i t________ t-l- i t-l-f-n-n ---------------- tale i telefonen 0
Minä olen puhunut puhelimessa. J-- har--a-- i-t--e-on. J__ h__ t___ i t_______ J-g h-r t-l- i t-l-f-n- ----------------------- Jeg har talt i telefon. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. J---har---lt - tele-on he-- ---e-. J__ h__ t___ i t______ h___ t_____ J-g h-r t-l- i t-l-f-n h-l- t-d-n- ---------------------------------- Jeg har talt i telefon hele tiden. 0
kysyä s-ø-ge s_____ s-ø-g- ------ spørge 0
Minä olen kysynyt. Je---ar spur--. J__ h__ s______ J-g h-r s-u-g-. --------------- Jeg har spurgt. 0
Minä olen aina kysynyt. J-g ----alt----p-rg-. J__ h__ a____ s______ J-g h-r a-t-d s-u-g-. --------------------- Jeg har altid spurgt. 0
kertoa f--tælle f_______ f-r-æ-l- -------- fortælle 0
Minä olen kertonut. J-g --r ---ta-t. J__ h__ f_______ J-g h-r f-r-a-t- ---------------- Jeg har fortalt. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. Je--ha--for-al- --l--h-s---i--. J__ h__ f______ h___ h_________ J-g h-r f-r-a-t h-l- h-s-o-i-n- ------------------------------- Jeg har fortalt hele historien. 0
oppia s--d-r- --l-se-l---i-r s______ / l___ l______ s-u-e-e / l-s- l-k-i-r ---------------------- studere / læse lektier 0
Minä olen oppinut. J-g---- s-uderet-- -æst ------r. J__ h__ s_______ / l___ l_______ J-g h-r s-u-e-e- / l-s- l-k-i-r- -------------------------------- Jeg har studeret / læst lektier. 0
Minä olen oppinut koko illan. J-- -a- s--de--- --læ-t-lektie- h--e --ten-n. J__ h__ s_______ / l___ l______ h___ a_______ J-g h-r s-u-e-e- / l-s- l-k-i-r h-l- a-t-n-n- --------------------------------------------- Jeg har studeret / læst lektier hele aftenen. 0
työskennellä a--e-de a______ a-b-j-e ------- arbejde 0
Minä olen työskennellyt. Je- ha-------det. J__ h__ a________ J-g h-r a-b-j-e-. ----------------- Jeg har arbejdet. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. J-g-har ar-e--e--hel---ag-n. J__ h__ a_______ h___ d_____ J-g h-r a-b-j-e- h-l- d-g-n- ---------------------------- Jeg har arbejdet hele dagen. 0
syödä s--se s____ s-i-e ----- spise 0
Minä olen syönyt. Je--h-r s--s-. J__ h__ s_____ J-g h-r s-i-t- -------------- Jeg har spist. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. Je- --- ---s--al----e-. J__ h__ s____ a_ m_____ J-g h-r s-i-t a- m-d-n- ----------------------- Jeg har spist al maden. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + tanska (1-100) MP3 tanska (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!