Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   sr Прошлост 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [осамдесет и три]

83 [osamdeset i tri]

Прошлост 3

Prošlost 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
puhua puhelimessa тел-ф--и-а-и т___________ т-л-ф-н-р-т- ------------ телефонирати 0
Proš--s--3 P_______ 3 P-o-l-s- 3 ---------- Prošlost 3
Minä olen puhunut puhelimessa. Ја-сам-т--е-он-р-о - т-ле--н-рала. Ј_ с__ т__________ / т____________ Ј- с-м т-л-ф-н-р-о / т-л-ф-н-р-л-. ---------------------------------- Ја сам телефонирао / телефонирала. 0
Pro-l-st-3 P_______ 3 P-o-l-s- 3 ---------- Prošlost 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. Ј- са--ц--------е-----фони-а--/-т-л--о-и---а. Ј_ с__ ц___ в____ т__________ / т____________ Ј- с-м ц-л- в-е-е т-л-ф-н-р-о / т-л-ф-н-р-л-. --------------------------------------------- Ја сам цело време телефонирао / телефонирала. 0
te-ef-----ti t___________ t-l-f-n-r-t- ------------ telefonirati
kysyä питати п_____ п-т-т- ------ питати 0
t--efonir--i t___________ t-l-f-n-r-t- ------------ telefonirati
Minä olen kysynyt. Ј---а- пит-о-/ -итала. Ј_ с__ п____ / п______ Ј- с-м п-т-о / п-т-л-. ---------------------- Ја сам питао / питала. 0
t--------a-i t___________ t-l-f-n-r-t- ------------ telefonirati
Minä olen aina kysynyt. Ја -ам ---- -ит---/---та-а. Ј_ с__ у___ п____ / п______ Ј- с-м у-е- п-т-о / п-т-л-. --------------------------- Ја сам увек питао / питала. 0
Ja----------onirao - --lef--i-ala. J_ s__ t__________ / t____________ J- s-m t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. ---------------------------------- Ja sam telefonirao / telefonirala.
kertoa ис----а-и и________ и-п-и-а-и --------- испричати 0
J---am----ef--irao /----e-o-i--la. J_ s__ t__________ / t____________ J- s-m t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. ---------------------------------- Ja sam telefonirao / telefonirala.
Minä olen kertonut. Ј- --- и-при-ао-/-ис-р-ч-ла. Ј_ с__ и_______ / и_________ Ј- с-м и-п-и-а- / и-п-и-а-а- ---------------------------- Ја сам испричао / испричала. 0
Ja--am tel---n-r-o /---l---nir-la. J_ s__ t__________ / t____________ J- s-m t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. ---------------------------------- Ja sam telefonirao / telefonirala.
Minä olen kertonut koko tarinan. Ја---м------ча--- -с---ч-л- ц--у -рич-. Ј_ с__ и_______ / и________ ц___ п_____ Ј- с-м и-п-и-а- / и-п-и-а-а ц-л- п-и-у- --------------------------------------- Ја сам испричао / испричала целу причу. 0
J- sa----lo--rem- te-e-o-irao-/ tel---ni--l-. J_ s__ c___ v____ t__________ / t____________ J- s-m c-l- v-e-e t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. --------------------------------------------- Ja sam celo vreme telefonirao / telefonirala.
oppia у--ти у____ у-и-и ----- учити 0
J---a- c--- vreme -el----i-a- --tele-on--al-. J_ s__ c___ v____ t__________ / t____________ J- s-m c-l- v-e-e t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. --------------------------------------------- Ja sam celo vreme telefonirao / telefonirala.
Minä olen oppinut. Ј- --- у--о / у--л-. Ј_ с__ у___ / у_____ Ј- с-м у-и- / у-и-а- -------------------- Ја сам учио / учила. 0
Ja sam -el- -r--e -e-e-o-i----/----ef--ir---. J_ s__ c___ v____ t__________ / t____________ J- s-m c-l- v-e-e t-l-f-n-r-o / t-l-f-n-r-l-. --------------------------------------------- Ja sam celo vreme telefonirao / telefonirala.
Minä olen oppinut koko illan. Ј---ам учи------ила-ц--о -е--. Ј_ с__ у___ / у____ ц___ в____ Ј- с-м у-и- / у-и-а ц-л- в-ч-. ------------------------------ Ја сам учио / учила цело вече. 0
p-tati p_____ p-t-t- ------ pitati
työskennellä радити р_____ р-д-т- ------ радити 0
p-ta-i p_____ p-t-t- ------ pitati
Minä olen työskennellyt. Ј--са--р--и----радила. Ј_ с__ р____ / р______ Ј- с-м р-д-о / р-д-л-. ---------------------- Ја сам радио / радила. 0
p---ti p_____ p-t-t- ------ pitati
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ј---а--рад---/---д-л--цели----. Ј_ с__ р____ / р_____ ц___ д___ Ј- с-м р-д-о / р-д-л- ц-л- д-н- ------------------------------- Ја сам радио / радила цели дан. 0
J- sa----t---- p--a-a. J_ s__ p____ / p______ J- s-m p-t-o / p-t-l-. ---------------------- Ja sam pitao / pitala.
syödä јести ј____ ј-с-и ----- јести 0
Ja-sam---ta--/ ---a-a. J_ s__ p____ / p______ J- s-m p-t-o / p-t-l-. ---------------------- Ja sam pitao / pitala.
Minä olen syönyt. Ј--са- ј-- ---ел-. Ј_ с__ ј__ / ј____ Ј- с-м ј-о / ј-л-. ------------------ Ја сам јео / јела. 0
J- -a- -i--o-/--i-ala. J_ s__ p____ / p______ J- s-m p-t-o / p-t-l-. ---------------------- Ja sam pitao / pitala.
Minä olen syönyt koko ruoan. Ј--с---по-е- / --је-- -в- -ра-у. Ј_ с__ п____ / п_____ с__ х_____ Ј- с-м п-ј-о / п-ј-л- с-у х-а-у- -------------------------------- Ја сам појео / појела сву храну. 0
J--s-m----- -i-a- /---tal-. J_ s__ u___ p____ / p______ J- s-m u-e- p-t-o / p-t-l-. --------------------------- Ja sam uvek pitao / pitala.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + serbia (1-100) MP3 serbia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!