Lauseita

fi Kysyä 1   »   sr Постављати питања 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шездесет и два]

62 [šezdeset i dva]

Постављати питања 1

Postavljati pitanja 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi serbia Toista Lisää
opiskella уч-ти у____ у-и-и ----- учити 0
P-sta--ja-i p-------1 P__________ p______ 1 P-s-a-l-a-i p-t-n-a 1 --------------------- Postavljati pitanja 1
Opiskelevatko oppilaat paljon? Уче ли -ч-ни---мн-го? У__ л_ у______ м_____ У-е л- у-е-и-и м-о-о- --------------------- Уче ли ученици много? 0
Po--av-j--i--it-n-- 1 P__________ p______ 1 P-s-a-l-a-i p-t-n-a 1 --------------------- Postavljati pitanja 1
Eivät, he opiskelevat vähän. Н-,--ни-у-- м--о. Н__ о__ у__ м____ Н-, о-и у-е м-л-. ----------------- Не, они уче мало. 0
uč-ti u____ u-i-i ----- učiti
kysyä п-тати п_____ п-т-т- ------ питати 0
uči-i u____ u-i-i ----- učiti
Kysyttekö te usein opettajalta? П---те--и-ч-с-о ----еља? П_____ л_ ч____ у_______ П-т-т- л- ч-с-о у-и-е-а- ------------------------ Питате ли често учитеља? 0
u-i-i u____ u-i-i ----- učiti
Ei, en kysy opettajalta usein. Не- -е -и-ам ----ес--. Н__ н_ п____ г_ ч_____ Н-, н- п-т-м г- ч-с-о- ---------------------- Не, не питам га често. 0
Uče-l----e--ci m---o? U__ l_ u______ m_____ U-e l- u-e-i-i m-o-o- --------------------- Uče li učenici mnogo?
vastata од-о-о-ити о_________ о-г-в-р-т- ---------- одговорити 0
Uč- -----en-ci mnog-? U__ l_ u______ m_____ U-e l- u-e-i-i m-o-o- --------------------- Uče li učenici mnogo?
Vastatkaa, kiitos. Од-------е---о-и---а-. О__________ м____ В___ О-г-в-р-т-, м-л-м В-с- ---------------------- Одговорите, молим Вас. 0
Uč- li --en---------? U__ l_ u______ m_____ U-e l- u-e-i-i m-o-o- --------------------- Uče li učenici mnogo?
Minä vastaan. Ј---д-о-ара-. Ј_ о_________ Ј- о-г-в-р-м- ------------- Ја одговарам. 0
N-,-on--u-- ----. N__ o__ u__ m____ N-, o-i u-e m-l-. ----------------- Ne, oni uče malo.
työskennellä р-дити р_____ р-д-т- ------ радити 0
Ne, --- -č------. N__ o__ u__ m____ N-, o-i u-e m-l-. ----------------- Ne, oni uče malo.
Työskenteleekö hän juuri? Ра-и -и-он---р--о? Р___ л_ о_ у______ Р-д- л- о- у-р-в-? ------------------ Ради ли он управо? 0
Ne, -n- u-e-----. N__ o__ u__ m____ N-, o-i u-e m-l-. ----------------- Ne, oni uče malo.
Kyllä, hän työskentelee juuri. Да----рав----д-. Д__ у_____ р____ Д-, у-р-в- р-д-. ---------------- Да, управо ради. 0
p-tati p_____ p-t-t- ------ pitati
tulla д----и-и д_______ д-л-з-т- -------- долазити 0
pit--i p_____ p-t-t- ------ pitati
Tuletteko te? Д--аз-т- -и --? Д_______ л_ В__ Д-л-з-т- л- В-? --------------- Долазите ли Ви? 0
p-t-ti p_____ p-t-t- ------ pitati
Kyllä, tulemme kohta. Да, --л--и-- --ма-. Д__ д_______ о_____ Д-, д-л-з-м- о-м-х- ------------------- Да, долазимо одмах. 0
P-t--e--- -es-o-uči---j-? P_____ l_ č____ u________ P-t-t- l- č-s-o u-i-e-j-? ------------------------- Pitate li često učitelja?
asua с-а--в-ти с________ с-а-о-а-и --------- становати 0
Pit-te-li često--čit-lja? P_____ l_ č____ u________ P-t-t- l- č-s-o u-i-e-j-? ------------------------- Pitate li često učitelja?
Asutteko te Berliinissä? Ста--ј-т-----у-Берл-н-? С________ л_ у Б_______ С-а-у-е-е л- у Б-р-и-у- ----------------------- Станујете ли у Берлину? 0
Pi-ate l----st---č-telj-? P_____ l_ č____ u________ P-t-t- l- č-s-o u-i-e-j-? ------------------------- Pitate li često učitelja?
Kyllä, asun Berliinissä. Д-, ја-с-а--је- - -е-лин-. Д__ ј_ с_______ у Б_______ Д-, ј- с-а-у-е- у Б-р-и-у- -------------------------- Да, ја станујем у Берлину. 0
N---ne-p-tam-g- -esto. N__ n_ p____ g_ č_____ N-, n- p-t-m g- č-s-o- ---------------------- Ne, ne pitam ga često.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!