Lauseita

fi Kysyä 1   »   uk Ставити запитання 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шістдесят два]

62 [shistdesyat dva]

Ставити запитання 1

Stavyty zapytannya 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
opiskella Вчит-ся В______ В-и-и-я ------- Вчитися 0
S-a-y-y-zap---nny- 1 S______ z_________ 1 S-a-y-y z-p-t-n-y- 1 -------------------- Stavyty zapytannya 1
Opiskelevatko oppilaat paljon? У--- б--а-- -чатьс-? У___ б_____ в_______ У-н- б-г-т- в-а-ь-я- -------------------- Учні багато вчаться? 0
S-----y -a-yt---ya-1 S______ z_________ 1 S-a-y-y z-p-t-n-y- 1 -------------------- Stavyty zapytannya 1
Eivät, he opiskelevat vähän. Ні, --ни -ча---- ---о. Н__ в___ в______ м____ Н-, в-н- в-а-ь-я м-л-. ---------------------- Ні, вони вчаться мало. 0
V-h-t-sya V________ V-h-t-s-a --------- Vchytysya
kysyä З-п-т-вати З_________ З-п-т-в-т- ---------- Запитувати 0
Vc----s-a V________ V-h-t-s-a --------- Vchytysya
Kysyttekö te usein opettajalta? Ви --с-о зап-тує-- вч-те--? В_ ч____ з________ в_______ В- ч-с-о з-п-т-є-е в-и-е-я- --------------------------- Ви часто запитуєте вчителя? 0
Vchy--s-a V________ V-h-t-s-a --------- Vchytysya
Ei, en kysy opettajalta usein. Н---- н----с-о ---о з-питу-. Н__ я н_ ч____ й___ з_______ Н-, я н- ч-с-о й-г- з-п-т-ю- ---------------------------- Ні, я не часто його запитую. 0
U---i-b---to---ha-ʹ--a? U____ b_____ v_________ U-h-i b-h-t- v-h-t-s-a- ----------------------- Uchni bahato vchatʹsya?
vastata Від-ові---и В__________ В-д-о-і-а-и ----------- Відповідати 0
U--ni -a-a-o-vc---ʹs-a? U____ b_____ v_________ U-h-i b-h-t- v-h-t-s-a- ----------------------- Uchni bahato vchatʹsya?
Vastatkaa, kiitos. В----від---е,-б--ь---с--. В____________ б__________ В-д-о-і-а-т-, б-д---а-к-. ------------------------- Відповідайте, будь-ласка. 0
U--------a-o ---a-ʹ--a? U____ b_____ v_________ U-h-i b-h-t- v-h-t-s-a- ----------------------- Uchni bahato vchatʹsya?
Minä vastaan. Я-ві-------ю. Я в__________ Я в-д-о-і-а-. ------------- Я відповідаю. 0
Ni- von- v----ʹ------l-. N__ v___ v________ m____ N-, v-n- v-h-t-s-a m-l-. ------------------------ Ni, vony vchatʹsya malo.
työskennellä Пр------и П________ П-а-ю-а-и --------- Працювати 0
Ni- -on- vchatʹsya--al-. N__ v___ v________ m____ N-, v-n- v-h-t-s-a m-l-. ------------------------ Ni, vony vchatʹsya malo.
Työskenteleekö hän juuri? В-н -а--з-пр-цю-? В__ з____ п______ В-н з-р-з п-а-ю-? ----------------- Він зараз працює? 0
Ni,--on- v-h--ʹ-ya---l-. N__ v___ v________ m____ N-, v-n- v-h-t-s-a m-l-. ------------------------ Ni, vony vchatʹsya malo.
Kyllä, hän työskentelee juuri. Та-- -ін за-аз -ра-ю-. Т___ в__ з____ п______ Т-к- в-н з-р-з п-а-ю-. ---------------------- Так, він зараз працює. 0
Za-yt-v--y Z_________ Z-p-t-v-t- ---------- Zapytuvaty
tulla П---о---и П________ П-и-о-и-и --------- Приходити 0
Zap---va-y Z_________ Z-p-t-v-t- ---------- Zapytuvaty
Tuletteko te? Ви-й----? В_ й_____ В- й-е-е- --------- Ви йдете? 0
Z-py-uv--y Z_________ Z-p-t-v-t- ---------- Zapytuvaty
Kyllä, tulemme kohta. Та-, м- з---з -----ем-. Т___ м_ з____ п________ Т-к- м- з-р-з п-и-д-м-. ----------------------- Так, ми зараз прийдемо. 0
V-----st--z---tuy-te-vch--ely-? V_ c_____ z_________ v_________ V- c-a-t- z-p-t-y-t- v-h-t-l-a- ------------------------------- Vy chasto zapytuyete vchytelya?
asua Ж--и Ж___ Ж-т- ---- Жити 0
V--ch-sto z-p-tu--te -----e--a? V_ c_____ z_________ v_________ V- c-a-t- z-p-t-y-t- v-h-t-l-a- ------------------------------- Vy chasto zapytuyete vchytelya?
Asutteko te Berliinissä? Ви ж----е-в Б-р---і? В_ ж_____ в Б_______ В- ж-в-т- в Б-р-і-і- -------------------- Ви живете в Берліні? 0
Vy-c-a----zap-t--et--vc-y-ely-? V_ c_____ z_________ v_________ V- c-a-t- z-p-t-y-t- v-h-t-l-a- ------------------------------- Vy chasto zapytuyete vchytelya?
Kyllä, asun Berliinissä. Т--,-я -и-у в -е-л---. Т___ я ж___ в Б_______ Т-к- я ж-в- в Б-р-і-і- ---------------------- Так, я живу в Берліні. 0
Ni, -- ne-ch------̆o-- z-p---y-. N__ y_ n_ c_____ y̆___ z________ N-, y- n- c-a-t- y-o-o z-p-t-y-. -------------------------------- Ni, ya ne chasto y̆oho zapytuyu.

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!