Lauseita

fi Viikonpäivät   »   uk Дні тижня

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [дев’ять]

9 [devʺyatʹ]

Дні тижня

Dni tyzhnya

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
maanantai П-не-іл-к П________ П-н-д-л-к --------- Понеділок 0
D-- t--h--a D__ t______ D-i t-z-n-a ----------- Dni tyzhnya
tiistai Ві-т--ок В_______ В-в-о-о- -------- Вівторок 0
Dni --z-nya D__ t______ D-i t-z-n-a ----------- Dni tyzhnya
keskiviikko С----а С_____ С-р-д- ------ Середа 0
Pon--i--k P________ P-n-d-l-k --------- Ponedilok
torstai Че-в-р Ч_____ Ч-т-е- ------ Четвер 0
Po-e--lok P________ P-n-d-l-k --------- Ponedilok
perjantai п’я----я п_______ п-я-н-ц- -------- п’ятниця 0
Po-e-i--k P________ P-n-d-l-k --------- Ponedilok
lauantai Субота С_____ С-б-т- ------ Субота 0
Vi----ok V_______ V-v-o-o- -------- Vivtorok
sunnuntai Не-і-я Н_____ Н-д-л- ------ Неділя 0
V--tor-k V_______ V-v-o-o- -------- Vivtorok
viikko Т-ж-е-ь Т______ Т-ж-е-ь ------- Тиждень 0
Vi-t-rok V_______ V-v-o-o- -------- Vivtorok
maanantaista sunnuntaihin ві- пон----к---- --ділі в__ п________ д_ н_____ в-д п-н-д-л-а д- н-д-л- ----------------------- від понеділка до неділі 0
Se-eda S_____ S-r-d- ------ Sereda
Ensimmäinen päivä on maanantai. Пе--и- ---ь-–-п--еділо-. П_____ д___ – п_________ П-р-и- д-н- – п-н-д-л-к- ------------------------ Перший день – понеділок. 0
S--eda S_____ S-r-d- ------ Sereda
Toinen päivä on tiistai. Д----й-д-н- –-ві--о--к. Д_____ д___ – в________ Д-у-и- д-н- – в-в-о-о-. ----------------------- Другий день – вівторок. 0
S--e-a S_____ S-r-d- ------ Sereda
Kolmas päivä on keskiviikko. Тре-ій--е-- –--ере-а. Т_____ д___ – с______ Т-е-і- д-н- – с-р-д-. --------------------- Третій день – середа. 0
C-----r C______ C-e-v-r ------- Chetver
Neljäs päivä on torstai. Че--е-т---ден- - --тв--. Ч________ д___ – ч______ Ч-т-е-т-й д-н- – ч-т-е-. ------------------------ Четвертий день – четвер. 0
C--tv-r C______ C-e-v-r ------- Chetver
Viides päivä on perjantai. П’я-ий д--ь-------н-ц-. П_____ д___ – п________ П-я-и- д-н- – п-я-н-ц-. ----------------------- П’ятий день – п’ятниця. 0
Chetver C______ C-e-v-r ------- Chetver
Kuudes päivä on lauantai. Шос-ий -ен- –-су-от-. Ш_____ д___ – с______ Ш-с-и- д-н- – с-б-т-. --------------------- Шостий день – субота. 0
p-y-tn-ts-a p__________ p-y-t-y-s-a ----------- pʺyatnytsya
Seitsemäs päivä on sunnuntai. С--м-----н--- --д-ля. С_____ д___ – н______ С-о-и- д-н- – н-д-л-. --------------------- Сьомий день – неділя. 0
p---t-ytsya p__________ p-y-t-y-s-a ----------- pʺyatnytsya
Viikossa on seitsemän päivää. Т-ждень --є--ім-дні-. Т______ м__ с__ д____ Т-ж-е-ь м-є с-м д-і-. --------------------- Тиждень має сім днів. 0
pʺ--t-yts-a p__________ p-y-t-y-s-a ----------- pʺyatnytsya
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Ми пр-----о--и----’--ь-----. М_ п_______ л___ п____ д____ М- п-а-ю-м- л-ш- п-я-ь д-і-. ---------------------------- Ми працюємо лише п’ять днів. 0
S-b--a S_____ S-b-t- ------ Subota

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!