Lauseita

fi Viikonpäivät   »   be Дні тыдня

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [дзевяць]

9 [dzevyats’]

Дні тыдня

Dnі tydnya

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
maanantai па--дз-л-к п_________ п-н-д-е-а- ---------- панядзелак 0
Dnі t----a D__ t_____ D-і t-d-y- ---------- Dnі tydnya
tiistai аў--р-к а______ а-т-р-к ------- аўторак 0
D---tyd-ya D__ t_____ D-і t-d-y- ---------- Dnі tydnya
keskiviikko сер-да с_____ с-р-д- ------ серада 0
pany-d-e--k p__________ p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
torstai ч----р ч_____ ч-ц-е- ------ чацвер 0
p---a----ak p__________ p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
perjantai пят-і-а п______ п-т-і-а ------- пятніца 0
p-n-a-zel-k p__________ p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
lauantai с----а с_____ с-б-т- ------ субота 0
a----ak a______ a-t-r-k ------- autorak
sunnuntai няд--ля н______ н-д-е-я ------- нядзеля 0
a--o--k a______ a-t-r-k ------- autorak
viikko тыд-е-ь т______ т-д-е-ь ------- тыдзень 0
a--or-k a______ a-t-r-k ------- autorak
maanantaista sunnuntaihin з па-я---лка------дз-лі з п_________ д_ н______ з п-н-д-е-к- д- н-д-е-і ----------------------- з панядзелка да нядзелі 0
se-ada s_____ s-r-d- ------ serada
Ensimmäinen päivä on maanantai. П-р-- д---ь-–--аняд-ел--. П____ д____ – п__________ П-р-ы д-е-ь – п-н-д-е-а-. ------------------------- Першы дзень – панядзелак. 0
ser-da s_____ s-r-d- ------ serada
Toinen päivä on tiistai. Д--гі ---н----аўт-р--. Д____ д____ – а_______ Д-у-і д-е-ь – а-т-р-к- ---------------------- Другі дзень – аўторак. 0
s-r-da s_____ s-r-d- ------ serada
Kolmas päivä on keskiviikko. Т------зе-- –--е-ад-. Т____ д____ – с______ Т-э-і д-е-ь – с-р-д-. --------------------- Трэці дзень – серада. 0
cha-sv-r c_______ c-a-s-e- -------- chatsver
Neljäs päivä on torstai. Ч-ц--р-ы -з-н----ч---е-. Ч_______ д____ – ч______ Ч-ц-ё-т- д-е-ь – ч-ц-е-. ------------------------ Чацвёрты дзень – чацвер. 0
chatsv-r c_______ c-a-s-e- -------- chatsver
Viides päivä on perjantai. П--- д---ь –--я-ні-а. П___ д____ – п_______ П-т- д-е-ь – п-т-і-а- --------------------- Пяты дзень – пятніца. 0
c--t---r c_______ c-a-s-e- -------- chatsver
Kuudes päivä on lauantai. Шо--- д--н--- -у--та. Ш____ д____ – с______ Ш-с-ы д-е-ь – с-б-т-. --------------------- Шосты дзень – субота. 0
p-at--tsa p________ p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Сё-- ---н- –-ня-з-л-. С___ д____ – н_______ С-м- д-е-ь – н-д-е-я- --------------------- Сёмы дзень – нядзеля. 0
p---n---a p________ p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
Viikossa on seitsemän päivää. У -ыд----ем---ён. У т____ с__ д____ У т-д-і с-м д-ё-. ----------------- У тыдні сем дзён. 0
p----і-sa p________ p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
Teemme töitä viisi päivää viikossa. М-----цуе--тол--- -я-- ---н. М_ п______ т_____ п___ д____ М- п-а-у-м т-л-к- п-ц- д-ё-. ---------------------------- Мы працуем толькі пяць дзён. 0
sub--a s_____ s-b-t- ------ subota

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!