Lauseita

fi Viikonpäivät   »   be Дні тыдня

9 [yhdeksän]

Viikonpäivät

Viikonpäivät

9 [дзевяць]

9 [dzevyats’]

Дні тыдня

Dnі tydnya

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
maanantai п-ня-з-лак п_________ п-н-д-е-а- ---------- панядзелак 0
D-і -----a D__ t_____ D-і t-d-y- ---------- Dnі tydnya
tiistai аўторак а______ а-т-р-к ------- аўторак 0
Dn- -----a D__ t_____ D-і t-d-y- ---------- Dnі tydnya
keskiviikko с--а-а с_____ с-р-д- ------ серада 0
panya--elak p__________ p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
torstai ча-вер ч_____ ч-ц-е- ------ чацвер 0
p-ny------k p__________ p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
perjantai пя--іца п______ п-т-і-а ------- пятніца 0
p-n-ad-e-ak p__________ p-n-a-z-l-k ----------- panyadzelak
lauantai су-о-а с_____ с-б-т- ------ субота 0
auto--k a______ a-t-r-k ------- autorak
sunnuntai няд---я н______ н-д-е-я ------- нядзеля 0
au-o--k a______ a-t-r-k ------- autorak
viikko т-д-ень т______ т-д-е-ь ------- тыдзень 0
au--rak a______ a-t-r-k ------- autorak
maanantaista sunnuntaihin з -аняд------да-ня-зелі з п_________ д_ н______ з п-н-д-е-к- д- н-д-е-і ----------------------- з панядзелка да нядзелі 0
s----a s_____ s-r-d- ------ serada
Ensimmäinen päivä on maanantai. Пе-шы--з-нь - -ан-д-ела-. П____ д____ – п__________ П-р-ы д-е-ь – п-н-д-е-а-. ------------------------- Першы дзень – панядзелак. 0
se-a-a s_____ s-r-d- ------ serada
Toinen päivä on tiistai. Д---- д-ень-– аў-----. Д____ д____ – а_______ Д-у-і д-е-ь – а-т-р-к- ---------------------- Другі дзень – аўторак. 0
s--a-a s_____ s-r-d- ------ serada
Kolmas päivä on keskiviikko. Т---- дз-нь-- с--а--. Т____ д____ – с______ Т-э-і д-е-ь – с-р-д-. --------------------- Трэці дзень – серада. 0
c-a---er c_______ c-a-s-e- -------- chatsver
Neljäs päivä on torstai. Ч-цвё-т- -з-нь --ч-ц-е-. Ч_______ д____ – ч______ Ч-ц-ё-т- д-е-ь – ч-ц-е-. ------------------------ Чацвёрты дзень – чацвер. 0
chat-v-r c_______ c-a-s-e- -------- chatsver
Viides päivä on perjantai. П--ы -зень –--ят----. П___ д____ – п_______ П-т- д-е-ь – п-т-і-а- --------------------- Пяты дзень – пятніца. 0
chat---r c_______ c-a-s-e- -------- chatsver
Kuudes päivä on lauantai. Шо----дз-нь-– -убот-. Ш____ д____ – с______ Ш-с-ы д-е-ь – с-б-т-. --------------------- Шосты дзень – субота. 0
p-at-і-sa p________ p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
Seitsemäs päivä on sunnuntai. Сёмы-дз-н- - ----е--. С___ д____ – н_______ С-м- д-е-ь – н-д-е-я- --------------------- Сёмы дзень – нядзеля. 0
py-t--t-a p________ p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
Viikossa on seitsemän päivää. У ты-ні -е--дзё-. У т____ с__ д____ У т-д-і с-м д-ё-. ----------------- У тыдні сем дзён. 0
py----tsa p________ p-a-n-t-a --------- pyatnіtsa
Teemme töitä viisi päivää viikossa. Мы-пр-ц--м т--ьк------ дз--. М_ п______ т_____ п___ д____ М- п-а-у-м т-л-к- п-ц- д-ё-. ---------------------------- Мы працуем толькі пяць дзён. 0
su-o-a s_____ s-b-t- ------ subota

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Keinotekoinen esperanto

Englanti on tänään kaikkein tärkein universaali kieli. Kaikkien odotetaan kykenevän viestimään käyttämällä sitä. Muutkin kielet haluavat samaan asemaan. Esimerkiksi keinotekoiset kielet. Keinotekoiset kielet on luotu ja kehitetty tarkoitushakuisesti. Toisin sanoen on olemassa suunnitelma, jonka mukaan ne on suunniteltu. Keinotekoisiin kieliin on sekoitettu osia eri kielistä. Tällä lailla mahdollisimman monen ihmisen pitäisi olla helppoa oppia niitä. Jokaisen keinotekoisen kielen tavoitteena on toimia kansainvälisenä kommunikaatiovälineenä. Tunnetuin keinotekoinen kieli on esperanto. Se esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1887 Varsovassa. Sen perustaja oli taiteilija Ludwik L. Zamenhof. Hän uskoi, että (sosiaalisten) rauhattomuuksien pääasiallinen syy olivat kommunikaatio-ongelmat. Sen vuoksi hän halusi luoda ihmiset yhdistävän kielen. Sillä kielellä puhuessaan ihmiset olisivat toistensa kanssa samalla tasolla. Tohtorin salanimi oli tri Esperanto eli Toiveikas. Se osoittaa, miten paljon hän uskoi unelmaansa. Universaalin ymmärtämyksen ajatus on kuitenkin paljon vanhempi. Tähän päivään mennessä on kehitetty monia erilaisia keinotekoisia kieliä. Niihin liittyy suvaitsevaisuuden ja ihmisoikeuksien pyrkimyksiä. Yli 120 maassa on nykyisin sujuvasti esperantoa puhuvia ihmisiä. Mutta esperantoa kohtaan esitetään myös arvostelua. 70 % sen sanavarastosta on esimerkiksi peräisin romaanisista kielistä. Ja esperanto on muokattu indoeurooppalaisten kielten mukaisesti. Sen puhujat vaihtavat ajatuksia ja ideoita konferensseissa ja klubeissa. Kokouksia ja luentoja järjestetään säännöllisesti. Miten olisi hiukan esperantoa? Ĉu vi parolas Esperanton? – Jes, mi parolas Esperanton tre bone!