Lauseita

fi Adverbejä   »   be Прыслоўі

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [сто]

100 [sto]

Прыслоўі

Pryslouі

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan у-о калі-ь-– я-чэ---ко-і у__ к_____ – я___ н_____ у-о к-л-с- – я-ч- н-к-л- ------------------------ ужо калісь – яшчэ ніколі 0
P-ysl--і P_______ P-y-l-u- -------- Pryslouі
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? В--ўж--к--ісь б-лі---Бер-ін-? В_ ў__ к_____ б___ ў Б_______ В- ў-о к-л-с- б-л- ў Б-р-і-е- ----------------------------- Вы ўжо калісь былі ў Берліне? 0
P-y-l-uі P_______ P-y-l-u- -------- Pryslouі
En, en koskaan. Н-, --ч- ----лі. Н__ я___ н______ Н-, я-ч- н-к-л-. ---------------- Не, яшчэ ніколі. 0
u-h--k-lіs’----as-------k-lі u___ k_____ – y______ n_____ u-h- k-l-s- – y-s-c-e n-k-l- ---------------------------- uzho kalіs’ – yashche nіkolі
joku – ei kukaan хто--е-у--ь-–-н-х-о х__________ – н____ х-о-н-б-д-ь – н-х-о ------------------- хто-небудзь – ніхто 0
uzho--a--s’ – --s--h--nіkolі u___ k_____ – y______ n_____ u-h- k-l-s- – y-s-c-e n-k-l- ---------------------------- uzho kalіs’ – yashche nіkolі
Tunnetteko täältä jonkun? Вы--аг--не--дз--тут ----ец-? В_ к___________ т__ в_______ В- к-г---е-у-з- т-т в-д-е-е- ---------------------------- Вы каго-небудзь тут ведаеце? 0
uzh--kal--’-- -ashche -іk--і u___ k_____ – y______ n_____ u-h- k-l-s- – y-s-c-e n-k-l- ---------------------------- uzho kalіs’ – yashche nіkolі
En, en tunne täältä ketään. Не--я т-т--і---а -- в--аю. Н__ я т__ н_____ н_ в_____ Н-, я т-т н-к-г- н- в-д-ю- -------------------------- Не, я тут нікога не ведаю. 0
Vy-u--- kal-s--by---u-Be-l--e? V_ u___ k_____ b___ u B_______ V- u-h- k-l-s- b-l- u B-r-і-e- ------------------------------ Vy uzho kalіs’ bylі u Berlіne?
vielä – ei enää яшч- –--жо не я___ – у__ н_ я-ч- – у-о н- ------------- яшчэ – ужо не 0
Vy --h----lіs-------u ---lі-e? V_ u___ k_____ b___ u B_______ V- u-h- k-l-s- b-l- u B-r-і-e- ------------------------------ Vy uzho kalіs’ bylі u Berlіne?
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? Вы тут -шчэ-н---ў-а -ас--н-ц---? В_ т__ я___ н______ з___________ В- т-т я-ч- н-д-ў-а з-с-а-я-е-я- -------------------------------- Вы тут яшчэ надоўга застаняцеся? 0
Vy-uz-- ka-іs- b----u -e-l-ne? V_ u___ k_____ b___ u B_______ V- u-h- k-l-s- b-l- u B-r-і-e- ------------------------------ Vy uzho kalіs’ bylі u Berlіne?
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. Не,-- -ол-ш-т---не -а-т-ну-я. Н__ я б____ т__ н_ з_________ Н-, я б-л-ш т-т н- з-с-а-у-я- ----------------------------- Не, я больш тут не застануся. 0
N---ya--ch- --k---. N__ y______ n______ N-, y-s-c-e n-k-l-. ------------------- Ne, yashche nіkolі.
vielä jotain – ei enää mitään я--э крых-----о--ш-н----а я___ к____ – б____ н_____ я-ч- к-ы-у – б-л-ш н-ч-г- ------------------------- яшчэ крыху – больш нічога 0
Ne--ya-h--e--іk-l-. N__ y______ n______ N-, y-s-c-e n-k-l-. ------------------- Ne, yashche nіkolі.
Haluatteko juoda vielä jotain? Хочаце я-ч- ---ху вы-іц-? Х_____ я___ к____ в______ Х-ч-ц- я-ч- к-ы-у в-п-ц-? ------------------------- Хочаце яшчэ крыху выпіць? 0
N-, ya-hche n----і. N__ y______ n______ N-, y-s-c-e n-k-l-. ------------------- Ne, yashche nіkolі.
En, en halua enää mitään. Н-- я --л-ш-ніч--а -е х-ч-. Н__ я б____ н_____ н_ х____ Н-, я б-л-ш н-ч-г- н- х-ч-. --------------------------- Не, я больш нічога не хачу. 0
kh----e-u-z- – n--h-o k___________ – n_____ k-t---e-u-z- – n-k-t- --------------------- khto-nebudz’ – nіkhto
jo jotain – ei mitään ужо------е-удз--–--шчэ-н---га у__ ш__________ – я___ н_____ у-о ш-о-н-б-д-ь – я-ч- н-ч-г- ----------------------------- ужо што-небудзь – яшчэ нічога 0
kh---n-bu--’-–--іk-to k___________ – n_____ k-t---e-u-z- – n-k-t- --------------------- khto-nebudz’ – nіkhto
Oletteko jo syöneet jotain? В- ў-о--то--ебудз- ел-? В_ ў__ ш__________ е___ В- ў-о ш-о-н-б-д-ь е-і- ----------------------- Вы ўжо што-небудзь елі? 0
k-to-n-budz’-–-n--hto k___________ – n_____ k-t---e-u-z- – n-k-t- --------------------- khto-nebudz’ – nіkhto
En, en ole syönyt vielä mitään. Н-, - я--э-н-ч-г---- ---/-не е--. Н__ я я___ н_____ н_ е_ / н_ е___ Н-, я я-ч- н-ч-г- н- е- / н- е-а- --------------------------------- Не, я яшчэ нічога не еў / не ела. 0
V---ago--e-ud-- -u- -e----se? V_ k___________ t__ v________ V- k-g---e-u-z- t-t v-d-e-s-? ----------------------------- Vy kago-nebudz’ tut vedaetse?
vielä joku – ei enää kukaan хто-неб-д-- яш-э----іх-- --льш х__________ я___ – н____ б____ х-о-н-б-д-ь я-ч- – н-х-о б-л-ш ------------------------------ хто-небудзь яшчэ – ніхто больш 0
Vy -ag--n-b-dz---u---e-ae--e? V_ k___________ t__ v________ V- k-g---e-u-z- t-t v-d-e-s-? ----------------------------- Vy kago-nebudz’ tut vedaetse?
Haluaisiko joku vielä kahvia? Х---н--удзь---ч--х-ч- -а-ы? Х__________ я___ х___ к____ Х-о-н-б-д-ь я-ч- х-ч- к-в-? --------------------------- Хто-небудзь яшчэ хоча кавы? 0
V- k--o--e--dz’ t---ved-e--e? V_ k___________ t__ v________ V- k-g---e-u-z- t-t v-d-e-s-? ----------------------------- Vy kago-nebudz’ tut vedaetse?
Ei, ei enää kukaan. Не--б--ьш------. Н__ б____ н_____ Н-, б-л-ш н-х-о- ---------------- Не, больш ніхто. 0
N-, y--t-t--іk-ga-ne ved-y-. N__ y_ t__ n_____ n_ v______ N-, y- t-t n-k-g- n- v-d-y-. ---------------------------- Ne, ya tut nіkoga ne vedayu.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…