Lauseita

fi Adverbejä   »   sk Príslovky

100 [sata]

Adverbejä

Adverbejä

100 [sto]

Príslovky

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
jo kerran – ei koskaan už--a- –-e-te -ie u_ r__ – e___ n__ u- r-z – e-t- n-e ----------------- už raz – ešte nie 0
Oletteko jo kerran olleet Berliinissä? Bo---s---u- --z---Berlí-e? B___ s__ u_ r__ v B_______ B-l- s-e u- r-z v B-r-í-e- -------------------------- Boli ste už raz v Berlíne? 0
En, en koskaan. N-e- e-te --e. N___ e___ n___ N-e- e-t- n-e- -------------- Nie, ešte nie. 0
joku – ei kukaan ni--t- – ----o n_____ – n____ n-e-t- – n-k-o -------------- niekto – nikto 0
Tunnetteko täältä jonkun? P----t- t- -i-----? P______ t_ n_______ P-z-á-e t- n-e-o-o- ------------------- Poznáte tu niekoho? 0
En, en tunne täältä ketään. N--- ne--z-ám -u ---o-o. N___ n_______ t_ n______ N-e- n-p-z-á- t- n-k-h-. ------------------------ Nie, nepoznám tu nikoho. 0
vielä – ei enää ešt--– u---ie e___ – u_ n__ e-t- – u- n-e ------------- ešte – už nie 0
Jäättekö vielä pitkäksi aikaa tänne? Z---a--t- -- ---e--l--? Z________ t_ e___ d____ Z-s-a-e-e t- e-t- d-h-? ----------------------- Zostanete tu ešte dlho? 0
En, en jää enää pitkäksi aikaa tänne. N-----ezosta--m tu-u- -l--. N___ n_________ t_ u_ d____ N-e- n-z-s-a-e- t- u- d-h-. --------------------------- Nie, nezostanem tu už dlho. 0
vielä jotain – ei enää mitään ešte n---o – -ž-nič e___ n____ – u_ n__ e-t- n-e-o – u- n-č ------------------- ešte niečo – už nič 0
Haluatteko juoda vielä jotain? Chcet- -šte-n--č--p--? C_____ e___ n____ p___ C-c-t- e-t- n-e-o p-ť- ---------------------- Chcete ešte niečo piť? 0
En, en halua enää mitään. Ni-, --pro--m-si už -ič. N___ n_______ s_ u_ n___ N-e- n-p-o-í- s- u- n-č- ------------------------ Nie, neprosím si už nič. 0
jo jotain – ei mitään už ---čo ---št- --č u_ n____ – e___ n__ u- n-e-o – e-t- n-č ------------------- už niečo – ešte nič 0
Oletteko jo syöneet jotain? J-dli-s-e-u- n--č-? J____ s__ u_ n_____ J-d-i s-e u- n-e-o- ------------------- Jedli ste už niečo? 0
En, en ole syönyt vielä mitään. Nie--ešte---- nej-d-- --č. N___ e___ s__ n______ n___ N-e- e-t- s-m n-j-d-l n-č- -------------------------- Nie, ešte som nejedol nič. 0
vielä joku – ei enää kukaan eš-e-n--k-o –-už-nikto e___ n_____ – u_ n____ e-t- n-e-t- – u- n-k-o ---------------------- ešte niekto – už nikto 0
Haluaisiko joku vielä kahvia? C--- -št---------k-vu? C___ e___ n_____ k____ C-c- e-t- n-e-t- k-v-? ---------------------- Chce ešte niekto kávu? 0
Ei, ei enää kukaan. N--,--ž---k-o. N___ u_ n_____ N-e- u- n-k-o- -------------- Nie, už nikto. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Arabian kieli

Arabian kieli kuuluu maailman tärkeimpiin kieliin. Yli 300 miljoonaa ihmistä puhuu arabiaa. He asuvat yli 20 eri maassa. Arabia kuuluu afrikkalais-aasialaisiin kieliin. Arabian kieli syntyi tuhansia vuosia sitten. Ensimmäiseksi kieltä puhuttiin Arabian niemimaalla. Se on sittemmin levinnyt sieltä kauemmas. Puhuttu arabia eroaa suuresti normaalikielestä. On olemassa myös monia erilaisia arabian murteita. Voisi sanoa, että sitä puhutaan eri lailla joka alueella. Eri murteiden puhujat eivät usein ymmärrä lainkaan toisiaan. Arabian maista tulevat elokuvat jälkiäänitetäänkin yleensä sen takia. Vain tällä tavoin ne voidaan ymmärtää koko kielialueella. Perinteistä yleisarabiaa ei nykyisin enää puhuta juuri lainkaan. Sitä löytyy vain kirjoitetussa muodossaan. Kirjoissa ja sanomalehdissä käytetään perinteistä yleisarabiaa. Nykyisin ei ole yksittäistä teknistä arabian kieltä. Siksi tekniset käsitteet tulevat yleensä toisista kielistä. Englanti ja ranska ovat hallitsevampia tällä alueella kuin mitkään muut kielet. Kiinnostus arabiaa kohtaan on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat ihmiset haluavat oppia arabiaa. Kursseja tarjotaan joka yliopistossa ja monissa kouluissa. Monet pitävät kirjoitettua arabiaa erityisen kiehtovana. Sitä kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Arabian ääntäminen ja kielioppi eivät ole kovin helppoja. Monet äänteet ja säännöt ovat tuntemattomia muille kielille. Opiskellessa pitäisi seurata tiettyä järjestystä. Ensin ääntäminen, sitten kielioppi ja sitten kirjoittaminen…