Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   sk Ročné obdobia a počasie

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [šestnásť]

Ročné obdobia a počasie

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: To ---r-č-é-o------: T_ s_ r____ o_______ T- s- r-č-é o-d-b-a- -------------------- To sú ročné obdobia: 0
kevät, kesä Jar--l-to, J___ l____ J-r- l-t-, ---------- Jar, leto, 0
syksy ja talvi. j-s-- a-z-m-. j____ a z____ j-s-ň a z-m-. ------------- jeseň a zima. 0
Kesä on kuuma. L--o -- --rú-e. L___ j_ h______ L-t- j- h-r-c-. --------------- Leto je horúce. 0
Kesällä paistaa aurinko. V l-t- --ie-- slnko. V l___ s_____ s_____ V l-t- s-i-t- s-n-o- -------------------- V lete svieti slnko. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. V -ete sa r-----ho---e---e-h-----. V l___ s_ r___ c______ p__________ V l-t- s- r-d- c-o-í-e p-e-h-d-a-. ---------------------------------- V lete sa radi chodíme prechádzať. 0
Talvi on kylmä. Zi-a-j---h-a-n-. Z___ j_ c_______ Z-m- j- c-l-d-á- ---------------- Zima je chladná. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. V ------n--- ---bo-prší. V z___ s____ a____ p____ V z-m- s-e-í a-e-o p-š-. ------------------------ V zime sneží alebo prší. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. V--i-e--a-i z-stá--me --m-. V z___ r___ z________ d____ V z-m- r-d- z-s-á-a-e d-m-. --------------------------- V zime radi zostávame doma. 0
On kylmä. J- c--ad-o. J_ c_______ J- c-l-d-o- ----------- Je chladno. 0
Sataa. Pr-í. P____ P-š-. ----- Prší. 0
On tuulista. Fú-a --e--r. F___ v______ F-k- v-e-o-. ------------ Fúka vietor. 0
On lämmintä. J- t-p--. J_ t_____ J- t-p-o- --------- Je teplo. 0
On aurinkoista. J---l--čn-. J_ s_______ J- s-n-č-o- ----------- Je slnečno. 0
On kirkasta. Je-jas-o. J_ j_____ J- j-s-o- --------- Je jasno. 0
Millainen sää on tänään? A-- -e -nes -o---ie? A__ j_ d___ p_______ A-é j- d-e- p-č-s-e- -------------------- Aké je dnes počasie? 0
Tänään on kylmä. D----j----la--o. D___ j_ c_______ D-e- j- c-l-d-o- ---------------- Dnes je chladno. 0
Tänään on lämmin. D-e--je tep--. D___ j_ t_____ D-e- j- t-p-o- -------------- Dnes je teplo. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!