Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   sk niečo smieť / môcť

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [sedemdesiattri]

niečo smieť / môcť

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovakia Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? Sm----už---f----ať-a-to? S____ u_ š________ a____ S-i-š u- š-f-r-v-ť a-t-? ------------------------ Smieš už šoférovať auto? 0
Saatko jo juoda alkoholia? S----------- a--ohol? S____ u_ p__ a_______ S-i-š u- p-ť a-k-h-l- --------------------- Smieš už piť alkohol? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? Sm------ -s- s-- ------raniči-? S____ u_ í__ s__ d_ z__________ S-i-š u- í-ť s-m d- z-h-a-i-i-? ------------------------------- Smieš už ísť sám do zahraničia? 0
saada sm-eť---ô-ť s_____ m___ s-i-ť- m-c- ----------- smieť, môcť 0
Saammeko polttaa täällä? Mô-em-----f-j-i-? M_____ t_ f______ M-ž-m- t- f-j-i-? ----------------- Môžeme tu fajčiť? 0
Saako täällä polttaa? Mô-- -- ---f-----? M___ s_ t_ f______ M-ž- s- t- f-j-i-? ------------------ Môže sa tu fajčiť? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? M----s---u---at-ť -r------u---r-ou? M___ s_ t_ p_____ k________ k______ M-ž- s- t- p-a-i- k-e-i-n-u k-r-o-? ----------------------------------- Môže sa tu platiť kreditnou kartou? 0
Saako täällä maksaa shekillä? Môž--s-----p---i--š-k-m? M___ s_ t_ p_____ š_____ M-ž- s- t- p-a-i- š-k-m- ------------------------ Môže sa tu platiť šekom? 0
Saako maksaa vain käteisellä? Môže--a -apl-t---le-------o---ti? M___ s_ z_______ l__ v h_________ M-ž- s- z-p-a-i- l-n v h-t-v-s-i- --------------------------------- Môže sa zaplatiť len v hotovosti? 0
Saanko soittaa? M--em-si l-- z-t--e-o-ovať? M____ s_ l__ z_____________ M-ž-m s- l-n z-t-l-f-n-v-ť- --------------------------- Môžem si len zatelefonovať? 0
Saanko kysyä jotakin? Môž-m sa-l-- niečo -pý--ť? M____ s_ l__ n____ s______ M-ž-m s- l-n n-e-o s-ý-a-? -------------------------- Môžem sa len niečo spýtať? 0
Saanko sanoa jotakin? M-že----n nie-o p---d--? M____ l__ n____ p_______ M-ž-m l-n n-e-o p-v-d-ť- ------------------------ Môžem len niečo povedať? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. N---i- -----v-pa--u. N_____ s___ v p_____ N-s-i- s-a- v p-r-u- -------------------- Nesmie spať v parku. 0
Hän ei saa nukkua autossa. N-sm-- --a----aut-. N_____ s___ v a____ N-s-i- s-a- v a-t-. ------------------- Nesmie spať v aute. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. N-s--e----ť na sta-ici. N_____ s___ n_ s_______ N-s-i- s-a- n- s-a-i-i- ----------------------- Nesmie spať na stanici. 0
Saammeko istuutua? Sm-eme -- sadnúť? S_____ s_ s______ S-i-m- s- s-d-ú-? ----------------- Smieme si sadnúť? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Môž-te nám -r-n-esť-jedál-y-lís-ok? M_____ n__ p_______ j______ l______ M-ž-t- n-m p-i-i-s- j-d-l-y l-s-o-? ----------------------------------- Môžete nám priniesť jedálny lístok? 0
Saammeko maksaa erikseen? Mô-e---p--ti---vl-šť? M_____ p_____ z______ M-ž-m- p-a-i- z-l-š-? --------------------- Môžeme platiť zvlášť? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovakia (1-100) MP3 slovakia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!