Lauseita

fi saada tehdä jotakin   »   da måtte noget

73 [seitsemänkymmentäkolme]

saada tehdä jotakin

saada tehdä jotakin

73 [treoghalvfjerds]

måtte noget

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi tanska Toista Lisää
Saatko jo ajaa autoa? M--du-al---e-e -ø-e bil? M_ d_ a_______ k___ b___ M- d- a-l-r-d- k-r- b-l- ------------------------ Må du allerede køre bil? 0
Saatko jo juoda alkoholia? Må d--al------ d-i-k- al-o-o-? M_ d_ a_______ d_____ a_______ M- d- a-l-r-d- d-i-k- a-k-h-l- ------------------------------ Må du allerede drikke alkohol? 0
Saatko jo mennä yksin ulkomaille? M--d- al--rede----e-a-ene t-l--dla-d-t? M_ d_ a_______ t___ a____ t__ u________ M- d- a-l-r-d- t-g- a-e-e t-l u-l-n-e-? --------------------------------------- Må du allerede tage alene til udlandet? 0
saada må-te m____ m-t-e ----- måtte 0
Saammeko polttaa täällä? M- v---y---he-? M_ v_ r___ h___ M- v- r-g- h-r- --------------- Må vi ryge her? 0
Saako täällä polttaa? M- m-- -----h--? M_ m__ r___ h___ M- m-n r-g- h-r- ---------------- Må man ryge her? 0
Saako täällä maksaa luottokortilla? M- m-n --ta-e med---e-i-k-r-? M_ m__ b_____ m__ k__________ M- m-n b-t-l- m-d k-e-i-k-r-? ----------------------------- Må man betale med kreditkort? 0
Saako täällä maksaa shekillä? M---a- b--a---m-- che-k? M_ m__ b_____ m__ c_____ M- m-n b-t-l- m-d c-e-k- ------------------------ Må man betale med check? 0
Saako maksaa vain käteisellä? M---a------b--a-e----t-n-? M_ m__ k__ b_____ k_______ M- m-n k-n b-t-l- k-n-a-t- -------------------------- Må man kun betale kontant? 0
Saanko soittaa? Må -e- li-e-rin-e-t-l--o-e-? M_ j__ l___ r____ t__ n_____ M- j-g l-g- r-n-e t-l n-g-n- ---------------------------- Må jeg lige ringe til nogen? 0
Saanko kysyä jotakin? M- -----i-- ---rg- ---nog--? M_ j__ l___ s_____ o_ n_____ M- j-g l-g- s-ø-g- o- n-g-t- ---------------------------- Må jeg lige spørge om noget? 0
Saanko sanoa jotakin? M- je- l--e--ig--no---? M_ j__ l___ s___ n_____ M- j-g l-g- s-g- n-g-t- ----------------------- Må jeg lige sige noget? 0
Hän ei saa nukkua puistossa. H-n -- i--e sov--i--ar-en. H__ m_ i___ s___ i p______ H-n m- i-k- s-v- i p-r-e-. -------------------------- Han må ikke sove i parken. 0
Hän ei saa nukkua autossa. Han-m--i--- s--e-----l-n. H__ m_ i___ s___ i b_____ H-n m- i-k- s-v- i b-l-n- ------------------------- Han må ikke sove i bilen. 0
Hän ei saa nukkua rautatieasemalla. H-n m- i--e ---- ---s---i----. H__ m_ i___ s___ p_ s_________ H-n m- i-k- s-v- p- s-a-i-n-n- ------------------------------ Han må ikke sove på stationen. 0
Saammeko istuutua? Må-vi-sæt-e-os ---? M_ v_ s____ o_ n___ M- v- s-t-e o- n-d- ------------------- Må vi sætte os ned? 0
Voisimmeko saada ruokalistan? Må--i f----is-kort--? M_ v_ f_ s___________ M- v- f- s-i-e-o-t-t- --------------------- Må vi få spisekortet? 0
Saammeko maksaa erikseen? Må--- b-t--- -v-r--o--si-? M_ v_ b_____ h___ f__ s___ M- v- b-t-l- h-e- f-r s-g- -------------------------- Må vi betale hver for sig? 0

Miten aivot oppivat uusia sanoja

Kun opimme uutta sanastoa, aivomme tallentavat uutta sisältöä. Oppiminen toimii vain jatkuvalla kertaamisella. Aivojemme tallennuskyky riippuu useista tekijöistä. Tärkein asia on kuitenkin se, että käymme sanastoa säännöllisesti uudelleen läpi. Vain ne sanat, joita käytämme tai kirjoitamme usein, tulevat tallennetuiksi. Voisi sanoa, että nämä sanat on arkistoitu kuin kuvat. Tämä oppimisen periaate toteutuu myös apinoilla. Apinat voivat oppia ”lukemaan” sanoja, jos ne näkevät sanat tarpeeksi usein. Vaikka ne eivät ymmärrä sanoja, ne tunnistavat sanat niiden muodon perusteella. Voidaksemme puhua kieltä sujuvasti tarvitsemme monia sanoja. Sitä varten sanavaraston pitää olla hyvin järjestetty. Muistimme nimittäin toimii samalla tavalla kuin arkisto. Jotta löytäisi sanan nopeasti, pitää tietää mistä hakea. Siksi on parempi oppia sanat tietyssä asiayhteydessä. Silloin aivomme kykenevät aina avaamaan oikean ”tiedoston”. Mutta jopa hyvin opitut asiat voivat unohtua. Siinä tapauksessa tieto siirtyy aktiivisesta muistista passiiviseen muistiin. Unohtamalla vapaudumme tiedoista, joita emme tarvitse. Tällä tavoin aivomme tekevät tilaa uusille ja tärkeämmille asioille. Sen vuoksi on tärkeää, että aktivoimme tietomme säännöllisesti. Passiivisessa muistissa olevat asiat eivät ole kuitenkaan kadonneet ikuisiksi ajoiksi. Kun näemme unohtuneen sanan, muistamme sen uudelleen. Opimme aikaisemmin opitun nopeammin seuraavalla kerralla. Jos haluaa laajentaa sanavarastoaan, pitää laajentaa myös harrastuksiaan. Jokaisella meistä on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Sen lisäksi puuhaamme tavallisesti samojen asioiden parissa. Mutta kieli käsittää monia eri merkitysalueita. Politiikasta kiinnostuneen henkilön pitäisi aina joskus lukea urheilulehtiä!