Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   hu Évszakok és időjárás

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [tizenhat]

Évszakok és időjárás

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi unkari Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Ez-k-a- évs-akok: E___ a_ é________ E-e- a- é-s-a-o-: ----------------- Ezek az évszakok: 0
kevät, kesä tav-sz, n-ár, t______ n____ t-v-s-, n-á-, ------------- tavasz, nyár, 0
syksy ja talvi. ős- é-----. ő__ é_ t___ ő-z é- t-l- ----------- ősz és tél. 0
Kesä on kuuma. A--yá- --rró. A n___ f_____ A n-á- f-r-ó- ------------- A nyár forró. 0
Kesällä paistaa aurinko. Nyá-o- sü--a na-. N_____ s__ a n___ N-á-o- s-t a n-p- ----------------- Nyáron süt a nap. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Nyá--------e-ün-----á-n-. N_____ s________ s_______ N-á-o- s-e-e-ü-k s-t-l-i- ------------------------- Nyáron szeretünk sétálni. 0
Talvi on kylmä. A t-l-h---g. A t__ h_____ A t-l h-d-g- ------------ A tél hideg. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Té--n h---z-k, -a-- -z -s---s--. T____ h_______ v___ a_ e__ e____ T-l-n h-v-z-k- v-g- a- e-ő e-i-. -------------------------------- Télen havazik, vagy az eső esik. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. Té-en --í-e--n----adu-k-ott--n. T____ s_______ m_______ o______ T-l-n s-í-e-e- m-r-d-n- o-t-o-. ------------------------------- Télen szívesen maradunk otthon. 0
On kylmä. H--eg--an. H____ v___ H-d-g v-n- ---------- Hideg van. 0
Sataa. Es-k a- eső. E___ a_ e___ E-i- a- e-ő- ------------ Esik az eső. 0
On tuulista. S--l----d--v-n. S_____ i__ v___ S-e-e- i-ő v-n- --------------- Szeles idő van. 0
On lämmintä. Me--g----. M____ v___ M-l-g v-n- ---------- Meleg van. 0
On aurinkoista. N---s i-ő-v-n. N____ i__ v___ N-p-s i-ő v-n- -------------- Napos idő van. 0
On kirkasta. D-rül--idő v--. D_____ i__ v___ D-r-l- i-ő v-n- --------------- Derült idő van. 0
Millainen sää on tänään? Mil--n -a -- idő? M_____ m_ a_ i___ M-l-e- m- a- i-ő- ----------------- Milyen ma az idő? 0
Tänään on kylmä. Ma-h-d-- v-n. M_ h____ v___ M- h-d-g v-n- ------------- Ma hideg van. 0
Tänään on lämmin. M- m--eg--an. M_ m____ v___ M- m-l-g v-n- ------------- Ma meleg van. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!