Lauseita

fi Vuodenajat ja sää   »   sq Stinёt dhe moti

16 [kuusitoista]

Vuodenajat ja sää

Vuodenajat ja sää

16 [gjashtёmbёdhjetё]

Stinёt dhe moti

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Nämä ovat vuodenajat: Kёt---an- st-n---- -----: K___ j___ s_____ e v_____ K-t- j-n- s-i-ё- e v-t-t- ------------------------- Kёto janё stinёt e vitit: 0
kevät, kesä p-anv-r-, ve-a p________ v___ p-a-v-r-, v-r- -------------- pranvera, vera 0
syksy ja talvi. vjesh-a --e--i--i. v______ d__ d_____ v-e-h-a d-e d-m-i- ------------------ vjeshta dhe dimri. 0
Kesä on kuuma. V-r----h---- -xe--ё. V___ ё____ e n______ V-r- ё-h-ё e n-e-t-. -------------------- Vera ёshtё e nxehtё. 0
Kesällä paistaa aurinko. Nё verё---elli-----l---. N_ v___ d_____ s________ N- v-r- d-e-l- s-k-l-e-. ------------------------ Nё verё dielli shkёlqen. 0
Kesällä menemme mielellään kävelylle. Nё --rё -alim-----i--- m- -e--. N_ v___ d____ s_______ m_ q____ N- v-r- d-l-m s-ё-i-j- m- q-j-. ------------------------------- Nё verё dalim shёtitje me qejf. 0
Talvi on kylmä. Dimri -shtё------htё. D____ ё____ i f______ D-m-i ё-h-ё i f-o-t-. --------------------- Dimri ёshtё i ftohtё. 0
Talvella sataa lunta tai vettä. Nё -imёr bi--bor--ose-shi. N_ d____ b__ b___ o__ s___ N- d-m-r b-e b-r- o-e s-i- -------------------------- Nё dimёr bie borё ose shi. 0
Talvella me jäämme mielellään kotiin. N- di-ё----i-ё-n---ht--i--e q--f. N_ d____ r____ n_ s_____ m_ q____ N- d-m-r r-i-ё n- s-t-p- m- q-j-. --------------------------------- Nё dimёr rrimё nё shtёpi me qejf. 0
On kylmä. Ё-ht--fto-tё. Ё____ f______ Ё-h-ё f-o-t-. ------------- Ёshtё ftohtё. 0
Sataa. Bie ---. B__ s___ B-e s-i- -------- Bie shi. 0
On tuulista. F------ё. F___ e___ F-y- e-ё- --------- Fryn erё. 0
On lämmintä. Ёs--ё-n-r----. Ё____ n_______ Ё-h-ё n-r-h-ё- -------------- Ёshtё ngrohtё. 0
On aurinkoista. Ёshtё --të me-d---l. Ё____ d___ m_ d_____ Ё-h-ё d-t- m- d-e-l- -------------------- Ёshtё ditë me diell. 0
On kirkasta. Ё-h-ё k-hё-e--thje-l--. Ё____ k___ e k_________ Ё-h-ё k-h- e k-h-e-l-t- ----------------------- Ёshtё kohё e kthjellёt. 0
Millainen sää on tänään? Si-ёs-tё-m-ti----? S_ ё____ m___ s___ S- ё-h-ё m-t- s-t- ------------------ Si ёshtё moti sot? 0
Tänään on kylmä. S---ёsh-- f-oh--. S__ ё____ f______ S-t ё-h-ё f-o-t-. ----------------- Sot ёshtё ftohtё. 0
Tänään on lämmin. S-- ё-h-- n---h--. S__ ё____ n_______ S-t ё-h-ё n-r-h-ё- ------------------ Sot ёshtё ngrohtё. 0

Oppiminen ja tunteet

Olemme onnellisia, kun kykenemme kommunikoimaan vieraalla kielellä. Olemme ylpeitä itsestämme ja siitä, että edistymme oppimisessamme. Jos taas emme onnistu, meitä harmittaa tai olemme pettyneitä. Oppimiseen liittyy siis erilaisia tunteita. Uusissa tutkimuksissa on tultu mielenkiintoisiin tuloksiin. Ne osoittavat, että tunteilla on tehtävä oppimisen aikana. Tunteet nimittäin vaikuttavat menestymiseemme opiskelussa. Oppiminen on aina ”ongelma” aivoillemme. Ja ne haluavat ratkaista tämän ongelman. Onnistuminen tai epäonnistuminen riippuvat tunteistamme. Jos uskomme kykenevämme ratkaisemaan ongelman, olemme luottavaisia. Emotionaalinen tasapaino auttaa meitä oppimaan. Myönteinen ajattelu edistää älyllisiä kykyjämme. Toisaalta opiskeluun liittyvä stressi ei toimi yhtä hyvin. Epäilys tai huoli haittaa hyvää suoritusta. Opimme erityisen huonosti, jos olemme peloissamme. Siinä tapauksessa aivomme eivät kykene tallentamaan uutta sisältöä kovin hyvin. Siksi opiskellessa onkin aina tärkeää olla motivoitunut. Tunteet siis vaikuttavat oppimiseen. Mutta oppiminen myös vaikuttaa tunteisiimme! Samat aivorakenteet, jotka käsittelevät tietoa, käsittelevät myös tunteita. Oppiminen voi siis tehdä sinut onnelliseksi, ja onnelliset oppivat paremmin. Oppiminen ei tietenkään ole aina hauskaa; se voi olla myös hankalaa. Siksi meidän pitäisi aina asettaa pieniä tavoitteita. Sillä tavoin emme ylirasita aivojamme. Ja varmistamme, että kykenemme vastaamaan odotuksiimme. Menestyksemme on silloin palkinto, joka motivoi meitä aina uudelleen. Opi siis jotain – ja tee se hymyillen!