Lauseita

fi Talon siivous   »   sq Pastrim shtёpie

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [tetёmbёdhjetё]

Pastrim shtёpie

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi albania Toista Lisää
Tänään on lauantai. Sot ёsh-ё-e shtunё. S__ ё____ e s______ S-t ё-h-ё e s-t-n-. ------------------- Sot ёshtё e shtunё. 0
Tänään meillä on aikaa. S-- k-mi k-hё. S__ k___ k____ S-t k-m- k-h-. -------------- Sot kemi kohё. 0
Tänään me siivoamme asunnon. Sot---str-j-ё sh--p-n-. S__ p________ s________ S-t p-s-r-j-ё s-t-p-n-. ----------------------- Sot pastrojmё shtёpinё. 0
Minä pesen kylpyhuoneen. U-ё--astro--ban--n. U__ p______ b______ U-ё p-s-r-j b-n-o-. ------------------- Unё pastroj banjon. 0
Minun mieheni pesee auton. Bu--i ----an m-k--ё-. B____ i_ l__ m_______ B-r-i i- l-n m-k-n-n- --------------------- Burri im lan makinёn. 0
Lapset pesevät polkupyörät. Fёmi-ёt l--nё -i-----t--. F______ l____ b__________ F-m-j-t l-j-ё b-ç-k-e-a-. ------------------------- Fёmijёt lajnё biçikletat. 0
Mummi kastelee kukat. G-ysh----j-t --let. G______ u___ l_____ G-y-h-a u-i- l-l-t- ------------------- Gjyshja ujit lulet. 0
Lapset siivoavat lastenhuoneen. Fё-i- ёt --stro-n--d---ёn. F____ ё_ p________ d______ F-m-j ё- p-s-r-j-ё d-o-ё-. -------------------------- Fёmij ёt pastrojnё dhomёn. 0
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. Bur-i -m-pas--o--tav-li-ёn---s---i-it. B____ i_ p______ t________ e s________ B-r-i i- p-s-r-n t-v-l-n-n e s-k-i-i-. -------------------------------------- Burri im pastron tavolinёn e shkrimit. 0
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. F-- r-o-at -ё --v-tr-çe. F__ r_____ n_ l_________ F-s r-o-a- n- l-v-t-i-e- ------------------------ Fus rrobat nё lavatriçe. 0
Minä ripustan pyykit. V-r-rr-bat. V__ r______ V-r r-o-a-. ----------- Var rrobat. 0
Minä silitän pyykit. Hekuros r----t. H______ r______ H-k-r-s r-o-a-. --------------- Hekuros rrobat. 0
Ikkunat ovat likaiset. D--t--et -a-- -ё----ta. D_______ j___ t_ p_____ D-i-a-e- j-n- t- p-s-a- ----------------------- Dritaret janё tё pista. 0
Lattia on likainen. Dy-h----a-ё-h-ё - pi-t-. D________ ё____ e p_____ D-s-e-e-a ё-h-ё e p-s-ё- ------------------------ Dyshemeja ёshtё e pistё. 0
Astiat ovat likaisia. E-ёt ja---t- --la--. E___ j___ t_ p______ E-ё- j-n- t- p-l-r-. -------------------- Enёt janë të palara. 0
Kuka pesee ikkunat? K-s- i-lan -r-ta--t? K___ i l__ d________ K-s- i l-n d-i-a-e-? -------------------- Kush i lan dritaret? 0
Kuka imuroi? K----e m--r ------in? K___ e m___ p________ K-s- e m-r- p-u-u-i-? --------------------- Kush e merr pluhurin? 0
Kuka tiskaa astiat? Ku-h --lan-en--? K___ i l__ e____ K-s- i l-n e-ё-? ---------------- Kush i lan enёt? 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + albania (1-100) MP3 albania (1-100)
Videota ei löytynyt!

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!