Lauseita

fi Talon siivous   »   am ቤት ጽዳት

18 [kahdeksantoista]

Talon siivous

Talon siivous

18 [አስራ ስምንት]

18 [አስራ ስምንት]

ቤት ጽዳት

yebēti ts’idati

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
Tänään on lauantai. ዛሬ--ዳሜ-ነው። ዛ_ ቅ__ ነ__ ዛ- ቅ-ሜ ነ-። ---------- ዛሬ ቅዳሜ ነው። 0
y----- t--id--i y_____ t_______ y-b-t- t-’-d-t- --------------- yebēti ts’idati
Tänään meillä on aikaa. ዛ- -------ለ-። ዛ_ እ_ ጊ_ አ___ ዛ- እ- ጊ- አ-ን- ------------- ዛሬ እኛ ጊዜ አለን። 0
y-bē---t-’idati y_____ t_______ y-b-t- t-’-d-t- --------------- yebēti ts’idati
Tänään me siivoamme asunnon. ዛሬ እ--ቤት-እ-ፀ--ን። ዛ_ እ_ ቤ_ እ______ ዛ- እ- ቤ- እ-ፀ-ለ-። ---------------- ዛሬ እኛ ቤት እናፀዳለን። 0
zar- -’--amē-----. z___ k______ n____ z-r- k-i-a-ē n-w-. ------------------ zarē k’idamē newi.
Minä pesen kylpyhuoneen. እኔ-መታጠ-ያ-ቤቱን--ያ--ው--ው። እ_ መ____ ቤ__ እ____ ነ__ እ- መ-ጠ-ያ ቤ-ን እ-ፀ-ው ነ-። ---------------------- እኔ መታጠቢያ ቤቱን እያፀዳው ነው። 0
za-ē--’i--m--ne--. z___ k______ n____ z-r- k-i-a-ē n-w-. ------------------ zarē k’idamē newi.
Minun mieheni pesee auton. የ---ባል መ-- እ-ጠበ--ው የ__ ባ_ መ__ እ___ ነ_ የ-ኔ ባ- መ-ና እ-ጠ- ነ- ------------------ የእኔ ባል መኪና እያጠበ ነው 0
zarē--’-d--ē --wi. z___ k______ n____ z-r- k-i-a-ē n-w-. ------------------ zarē k’idamē newi.
Lapset pesevät polkupyörät. ልጆ- ሳ-ክሎ---እ--ዱ ---። ል__ ሳ_____ እ___ ና___ ል-ቹ ሳ-ክ-ች- እ-ፀ- ና-ው- -------------------- ልጆቹ ሳይክሎችን እያፀዱ ናቸው። 0
za-- -n----ī-ē āl-ni. z___ i___ g___ ā_____ z-r- i-y- g-z- ā-e-i- --------------------- zarē inya gīzē āleni.
Mummi kastelee kukat. ሴ- አያቴ--በቦቹን ው---ያጠጣች-ነ-። ሴ_ አ__ አ____ ው_ እ____ ነ__ ሴ- አ-ቴ አ-ቦ-ን ው- እ-ጠ-ች ነ-። ------------------------- ሴት አያቴ አበቦቹን ውሃ እያጠጣች ነው። 0
z-rē -nya -ī-ē āl--i. z___ i___ g___ ā_____ z-r- i-y- g-z- ā-e-i- --------------------- zarē inya gīzē āleni.
Lapset siivoavat lastenhuoneen. ል-- የ--ች- --ል እያ-ዱ ና--። ል__ የ____ ክ__ እ___ ና___ ል-ቹ የ-ጆ-ን ክ-ል እ-ጸ- ና-ው- ----------------------- ልጆቹ የልጆችን ክፍል እያጸዱ ናቸው። 0
za-----y---ī------ni. z___ i___ g___ ā_____ z-r- i-y- g-z- ā-e-i- --------------------- zarē inya gīzē āleni.
Minun mieheni siivoaa hänen kirjoituspöytänsä. ባሌ -ራሱን-ጠረ-- --ፀዳ -ው። ባ_ የ___ ጠ___ እ___ ነ__ ባ- የ-ሱ- ጠ-ዼ- እ-ፀ- ነ-። --------------------- ባሌ የራሱን ጠረዼዛ እያፀዳ ነው። 0
z-rē-in-a-b-ti--na-͟s’e-a---i. z___ i___ b___ i_____________ z-r- i-y- b-t- i-a-͟-’-d-l-n-. ------------------------------ zarē inya bēti inat͟s’edaleni.
Minä laitan pyykin pyykkikoneeseen. እ- ል-ሶቹ- ---ያ -ሽን --ጥ -ያ---- --። እ_ ል____ ማ___ ማ__ ው__ እ_____ ነ__ እ- ል-ሶ-ን ማ-ቢ- ማ-ን ው-ጥ እ-ስ-ባ- ነ-። -------------------------------- እኔ ልብሶቹን ማጠቢያ ማሽን ውስጥ እያስገባው ነው። 0
z-rē--ny- b--- ---t͟--eda---i. z___ i___ b___ i_____________ z-r- i-y- b-t- i-a-͟-’-d-l-n-. ------------------------------ zarē inya bēti inat͟s’edaleni.
Minä ripustan pyykit. እ--ልብ---ያ-ጣ---ው። እ_ ል__ እ____ ነ__ እ- ል-ስ እ-ሰ-ው ነ-። ---------------- እኔ ልብስ እያሰጣው ነው። 0
za---iny--bēti--nat---eda-e--. z___ i___ b___ i_____________ z-r- i-y- b-t- i-a-͟-’-d-l-n-. ------------------------------ zarē inya bēti inat͟s’edaleni.
Minä silitän pyykit. እኔ--ብሶቹ- እየ--ስኩ- ነው። እ_ ል____ እ______ ነ__ እ- ል-ሶ-ን እ-ተ-ስ-ኝ ነ-። -------------------- እኔ ልብሶቹን እየተኮስኩኝ ነው። 0
i------at’ebīya-bē--ni iyat͟s-ed--i-n-w-. i__ m__________ b_____ i__________ n____ i-ē m-t-t-e-ī-a b-t-n- i-a-͟-’-d-w- n-w-. ----------------------------------------- inē metat’ebīya bētuni iyat͟s’edawi newi.
Ikkunat ovat likaiset. መ-ኮቶቹ---- ---። መ____ ቆ__ ና___ መ-ኮ-ቹ ቆ-ሻ ና-ው- -------------- መስኮቶቹ ቆሻሻ ናቸው። 0
inē -e--------a -ēt--- i--t͟s--d--i --w-. i__ m__________ b_____ i__________ n____ i-ē m-t-t-e-ī-a b-t-n- i-a-͟-’-d-w- n-w-. ----------------------------------------- inē metat’ebīya bētuni iyat͟s’edawi newi.
Lattia on likainen. ወ-ሉ---- -ው። ወ__ ቆ__ ነ__ ወ-ሉ ቆ-ሻ ነ-። ----------- ወለሉ ቆሻሻ ነው። 0
inē met--’ebī-a bē-u-- i-at͟s--dawi ----. i__ m__________ b_____ i__________ n____ i-ē m-t-t-e-ī-a b-t-n- i-a-͟-’-d-w- n-w-. ----------------------------------------- inē metat’ebīya bētuni iyat͟s’edawi newi.
Astiat ovat likaisia. መ--ቢያ---- -ሻ- --። መ____ እ__ ቆ__ ነ__ መ-ገ-ያ እ-ው ቆ-ሻ ነ-። ----------------- መመገቢያ እቃው ቆሻሻ ነው። 0
ye-i-ē -ali -ekī-a -yat--be ---i y_____ b___ m_____ i_______ n___ y-’-n- b-l- m-k-n- i-a-’-b- n-w- -------------------------------- ye’inē bali mekīna iyat’ebe newi
Kuka pesee ikkunat? መ-ኮ--ን -ሚያ-ዳው -- ነ-? መ_____ የ_____ ማ_ ነ__ መ-ኮ-ቹ- የ-ያ-ዳ- ማ- ነ-? -------------------- መስኮቶቹን የሚያጸዳው ማን ነው? 0
y----- -a-i mek--a--y--’-b--n-wi y_____ b___ m_____ i_______ n___ y-’-n- b-l- m-k-n- i-a-’-b- n-w- -------------------------------- ye’inē bali mekīna iyat’ebe newi
Kuka imuroi? ወ-ሉ-- ----ገ------ው? ወ____ የ_____ ማ_ ነ__ ወ-ሉ-ስ የ-ጠ-ገ- ማ- ነ-? ------------------- ወለሉንስ የሚጠርገው ማን ነው? 0
y-’-nē ---i--e------ya-’-b- -e-i y_____ b___ m_____ i_______ n___ y-’-n- b-l- m-k-n- i-a-’-b- n-w- -------------------------------- ye’inē bali mekīna iyat’ebe newi
Kuka tiskaa astiat? መመገ-- እ-ው-- የሚያ-በ-----ነ-? መ____ እ____ የ_____ ማ_ ነ__ መ-ገ-ያ እ-ው-ስ የ-ያ-በ- ማ- ነ-? ------------------------- መመገቢያ እቃውንስ የሚያጥበው ማን ነው? 0
li-oc------i--loch--i -y---s’-du --c-ew-. l______ s____________ i________ n_______ l-j-c-u s-y-k-l-c-i-i i-a-͟-’-d- n-c-e-i- ----------------------------------------- lijochu sayikilochini iyat͟s’edu nachewi.

Varhainen oppiminen

Nykyisin vieraista kielistä on tullut aina vain tärkeämpiä. Tämä koskee myös työelämää. Sen seurauksena vieraiden kielten opiskelijoiden määrä on kasvanut. Monet vanhemmat haluaisivat lastensakin oppivan kieliä. Se onnistuu parhaiten nuorella iällä. Eri puolilla maailmaa on jo monia kansainvälisiä peruskouluja. Esikoulut, joissa opetetaan monilla kielillä, ovat tulleet aina vain suositummiksi. Niin varhain tapahtuvalla oppimisella on monia etuja. Kyse on aivojemme kehittymisestä. Aivomme kehittävät kielirakenteita neljän vuoden ikään saakka. Nämä hermosolujen verkot auttavat meitä oppimaan. Myöhemmin elämässä uusia rakenteita ei muodostu niin hyvin. Vanhempien lasten ja aikuisten on vaikeampi oppia kieliä. Siksi meidän pitäisi edesauttaa aivojemme varhaista kehitystä. Lyhyesti: mitä nuorempi, sen parempi. Jotkut ihmiset kuitenkin vastustavat varhaista oppimista. He pelkäävät, että monikielisyys on ylivoimaista pienille lapsille. Sen lisäksi pelätään, etteivät he opi mitään kieltä kunnolla. Nämä epäilykset ovat kuitenkin tieteen näkökohdasta katsottuna perusteettomia. Useimmat kielitieteilijät ja neuropsykologit ovat optimistisia. Heidän tutkimuksensa aiheesta osoittavat myönteisiä tuloksia. Lapsilla on yleensä hauskaa kielikursseilla. Ja jos lapset oppivat kieliä, he myöskin ajattelevat kieliä. Siksi he oppiessaan vieraita kieliä oppivat tuntemaan myös äidinkieltään. He hyötyvät kielitaidoistaan läpi koko elämänsä. On mahdollisesti parempi aloittaa vaikeammilla kielillä. Lapsen aivot nimittäin oppivat nopeasti ja vaistonvaraisesti. Niitä ei haittaa vaikka ne tallentavat hello, ciao ja néih hóu!