Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   am ያለፈው አስጨናቂ 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [ሰማንያ አንድ]

81 [ሰማንያ አንድ]

ያለፈው አስጨናቂ 1

halafī gīzē

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
kirjoittaa መ-ፍ መ__ መ-ፍ --- መፃፍ 0
h-l-fī-gīzē h_____ g___ h-l-f- g-z- ----------- halafī gīzē
Hän kirjoitti kirjeen. እ- -ብ-ቤ-ፃ-። እ_ ደ___ ፃ__ እ- ደ-ዳ- ፃ-። ----------- እሱ ደብዳቤ ፃፈ። 0
h--------zē h_____ g___ h-l-f- g-z- ----------- halafī gīzē
Ja hän kirjoitti kortin. እ- እ---ስት -ርድ ፃፈ-። እ_ እ_ ፖ__ ካ__ ፃ___ እ- እ- ፖ-ት ካ-ድ ፃ-ች- ------------------ እና እሷ ፖስት ካርድ ፃፈች። 0
m--͟---fi m_______ m-t-s-a-i --------- met͟s’afi
lukea ማን-ብ ማ___ ማ-በ- ---- ማንበብ 0
met͟--afi m_______ m-t-s-a-i --------- met͟s’afi
Hän luki lehteä. እሱ-መ----አነበበ። እ_ መ___ አ____ እ- መ-ሔ- አ-በ-። ------------- እሱ መጽሔት አነበበ። 0
met͟-’--i m_______ m-t-s-a-i --------- met͟s’afi
Ja hän luki kirjan. እና ---መፅሐፍ--ነ---። እ_ እ_ መ___ አ_____ እ- እ- መ-ሐ- አ-በ-ች- ----------------- እና እሷ መፅሐፍ አነበበች። 0
is---e-ida-ē----’-fe. i__ d_______ t͟______ i-u d-b-d-b- t-s-a-e- --------------------- isu debidabē t͟s’afe.
ottaa መውሰድ መ___ መ-ሰ- ---- መውሰድ 0
i-u----i-a-ē t-s’-fe. i__ d_______ t͟______ i-u d-b-d-b- t-s-a-e- --------------------- isu debidabē t͟s’afe.
Hän otti tupakan. እ- --ራ-ወሰ-። እ_ ሲ__ ወ___ እ- ሲ-ራ ወ-ደ- ----------- እሱ ሲጋራ ወሰደ። 0
i-u-d--i---- -͟-’af-. i__ d_______ t͟______ i-u d-b-d-b- t-s-a-e- --------------------- isu debidabē t͟s’afe.
Hän otti palan suklaata. እ--ነጠላ -ኮ-ት ወ--ች። እ_ ነ__ ቸ___ ወ____ እ- ነ-ላ ቸ-ላ- ወ-ደ-። ----------------- እሷ ነጠላ ቸኮላት ወሰደች። 0
i-- isw- -os----kar-di --s’a--c-i. i__ i___ p_____ k_____ t͟_________ i-a i-w- p-s-t- k-r-d- t-s-a-e-h-. ---------------------------------- ina iswa positi karidi t͟s’afechi.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. እ---ማይታመን---- ግ------ማኝ ነ-ረች። እ_ የ_____ ነ__ ግ_ እ_ ታ__ ነ____ እ- የ-ይ-መ- ነ-ር ግ- እ- ታ-ኝ ነ-ረ-። ----------------------------- እሱ የማይታመን ነበር ግን እሷ ታማኝ ነበረች። 0
in- is-a ---i-i----id---͟s’afechi. i__ i___ p_____ k_____ t͟_________ i-a i-w- p-s-t- k-r-d- t-s-a-e-h-. ---------------------------------- ina iswa positi karidi t͟s’afechi.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. እ--ሰነፍ ነበረ-ግ--እሷ--ታ- ስ-----በረ-። እ_ ሰ__ ነ__ ግ_ እ_ ታ__ ስ___ ነ____ እ- ሰ-ፍ ነ-ረ ግ- እ- ታ-ሪ ስ-ተ- ነ-ረ-። ------------------------------- እሱ ሰነፍ ነበረ ግን እሷ ታታሪ ስራተኛ ነበረች። 0
ina i--- --s--i--arid- t͟-’-f-chi. i__ i___ p_____ k_____ t͟_________ i-a i-w- p-s-t- k-r-d- t-s-a-e-h-. ---------------------------------- ina iswa positi karidi t͟s’afechi.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. እሱ-ድ--ነ-ረ -ን-እሷ --ታ--ነ--ች። እ_ ድ_ ነ__ ግ_ እ_ ሀ___ ነ____ እ- ድ- ነ-ረ ግ- እ- ሀ-ታ- ነ-ረ-። -------------------------- እሱ ድሃ ነበረ ግን እሷ ሀብታም ነበረች። 0
m-n-bebi m_______ m-n-b-b- -------- manibebi
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. እሱ---ም-ገን------በረውም-፤ -ዳ --ጂ። እ_ ም__ ገ___ አ______ ፤ እ_ እ___ እ- ም-ም ገ-ዘ- አ-ነ-ረ-ም ፤ እ- እ-ጂ- ----------------------------- እሱ ምንም ገንዘብ አልነበረውም ፤ እዳ እንጂ። 0
m--i-e-i m_______ m-n-b-b- -------- manibebi
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. እሱ --- ጥ----ል---ነበ--ም-- መጥ- ----እ--። እ_ ም__ ጥ_ እ__ አ______ ፤ መ__ እ__ እ___ እ- ም-ም ጥ- እ-ል አ-ነ-ረ-ም ፤ መ-ፎ እ-ል እ-ጂ- ------------------------------------ እሱ ምንም ጥሩ እድል አልነበረውም ፤ መጥፎ እድል እንጂ። 0
mani---i m_______ m-n-b-b- -------- manibebi
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. እሱ ስ-ታማ-አ-ነ-ረም-፤ የማ-ሳካለ- እን-። እ_ ስ___ አ_____ ፤ የ______ እ___ እ- ስ-ታ- አ-ነ-ረ- ፤ የ-ይ-ካ-ት እ-ጂ- ----------------------------- እሱ ስኬታማ አልነበረም ፤ የማይሳካለት እንጂ። 0
is- --t--i---ti āne---e. i__ m_________ ā_______ i-u m-t-’-h-ē-i ā-e-e-e- ------------------------ isu mets’iḥēti ānebebe.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. እ- -ረ-ቶ-አል--ረ--፤--ር-ታ ቢ--እንጂ። እ_ እ___ አ_____ ፤ እ___ ቢ_ እ___ እ- እ-ክ- አ-ነ-ረ- ፤ እ-ካ- ቢ- እ-ጂ- ----------------------------- እሱ እረክቶ አልነበረም ፤ እርካታ ቢስ እንጂ። 0
is------’----t- ā-eb--e. i__ m_________ ā_______ i-u m-t-’-h-ē-i ā-e-e-e- ------------------------ isu mets’iḥēti ānebebe.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. እሱ-ደስ-- --ነበረም --ሐዘን-- --ጂ። እ_ ደ___ አ_____ ፤ ሐ____ እ___ እ- ደ-ተ- አ-ነ-ረ- ፤ ሐ-ን-ኛ እ-ጂ- --------------------------- እሱ ደስተኛ አልነበረም ፤ ሐዘንተኛ እንጂ። 0
i------s--ḥē---āne-e--. i__ m_________ ā_______ i-u m-t-’-h-ē-i ā-e-e-e- ------------------------ isu mets’iḥēti ānebebe.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. እሱ-ሰ--ተግባ- አል-በረም --የተ-ላ-እ-ጂ። እ_ ሰ_ ተ___ አ_____ ፤ የ___ እ___ እ- ሰ- ተ-ባ- አ-ነ-ረ- ፤ የ-ጠ- እ-ጂ- ----------------------------- እሱ ሰው ተግባቢ አልነበረም ፤ የተጠላ እንጂ። 0
in- is-a me-͟s’i--ā-----e-e--ch-. i__ i___ m_________ ā__________ i-a i-w- m-t-s-i-̣-f- ā-e-e-e-h-. --------------------------------- ina iswa met͟s’iḥāfi ānebebechi.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + amhara (1-100) MP3 amhara (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…