Lauseita

fi Small Talk 1   »   be Гутарка 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [дваццаць]

20 [dvatstsats’]

Гутарка 1

Gutarka 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! Сядайце------ л--к-! С_______ к___ л_____ С-д-й-е- к-л- л-с-а- -------------------- Сядайце, калі ласка! 0
Guta--a-1 G______ 1 G-t-r-a 1 --------- Gutarka 1
Olkaa kuin kotonanne. А-ч--а----сябе-як до--! А________ с___ я_ д____ А-ч-в-й-е с-б- я- д-м-! ----------------------- Адчувайце сябе як дома! 0
Gu--rk- 1 G______ 1 G-t-r-a 1 --------- Gutarka 1
Mitä te haluaisitte juoda? Што-жада-це--ы-іць? Ш__ ж______ в______ Ш-о ж-д-е-е в-п-ц-? ------------------- Што жадаеце выпіць? 0
S-a-ayt-e,-kalі --sk-! S_________ k___ l_____ S-a-a-t-e- k-l- l-s-a- ---------------------- Syadaytse, kalі laska!
Pidättekö musiikista? Вы--юбіц- м-з-к-? В_ л_____ м______ В- л-б-ц- м-з-к-? ----------------- Вы любіце музыку? 0
Sya-a--se- -a---las--! S_________ k___ l_____ S-a-a-t-e- k-l- l-s-a- ---------------------- Syadaytse, kalі laska!
Minä pidän klassisesta musiikista. Мн- пад--аец-а кл----н----уз---. М__ п_________ к________ м______ М-е п-д-б-е-ц- к-а-і-н-я м-з-к-. -------------------------------- Мне падабаецца класічная музыка. 0
Syad-y-se----lі---s-a! S_________ k___ l_____ S-a-a-t-e- k-l- l-s-a- ---------------------- Syadaytse, kalі laska!
Tässä ovat minun CD-levyni. Во-- -----а----т-дыскі. В___ м__ к_____________ В-с- м-е к-м-а-т-д-с-і- ----------------------- Вось мае кампакт-дыскі. 0
A-chuvayt-e ---b- y-k do--! A__________ s____ y__ d____ A-c-u-a-t-e s-a-e y-k d-m-! --------------------------- Adchuvaytse syabe yak doma!
Soitatteko te jotain soitinta? В- i-р-ец--н--якім-небуд----у----ым і------ен-е? В_ i______ н_ я___________ м_______ і___________ В- i-р-е-е н- я-і---е-у-з- м-з-ч-ы- і-с-р-м-н-е- ------------------------------------------------ Вы iграеце на якім-небудзь музычным інструменце? 0
Adch-vay-se s---e -ak-doma! A__________ s____ y__ d____ A-c-u-a-t-e s-a-e y-k d-m-! --------------------------- Adchuvaytse syabe yak doma!
Tässä on minun kitarani. В--ь м----іт--а. В___ м__ г______ В-с- м-я г-т-р-. ---------------- Вось мая гітара. 0
A-c------se-----e --k d---! A__________ s____ y__ d____ A-c-u-a-t-e s-a-e y-k d-m-! --------------------------- Adchuvaytse syabe yak doma!
Laulatteko te mielellänne? Вы--ю-і-е---я-аць? В_ л_____ с_______ В- л-б-ц- с-я-а-ь- ------------------ Вы любіце спяваць? 0
Sh-o--h------e---pіt--? S___ z________ v_______ S-t- z-a-a-t-e v-p-t-’- ----------------------- Shto zhadaetse vypіts’?
Onko teillä lapsia? У -ас ёсц- --е-і? У В__ ё___ д_____ У В-с ё-ц- д-е-і- ----------------- У Вас ёсць дзеці? 0
S-----had--tse-vyp-ts’? S___ z________ v_______ S-t- z-a-a-t-e v-p-t-’- ----------------------- Shto zhadaetse vypіts’?
Onko teillä koira? У-Ва---сц---аба--? У В__ ё___ с______ У В-с ё-ц- с-б-к-? ------------------ У Вас ёсць сабака? 0
S------ada--se--yp---’? S___ z________ v_______ S-t- z-a-a-t-e v-p-t-’- ----------------------- Shto zhadaetse vypіts’?
Onko teillä kissa? У ----ё--ь ---? У В__ ё___ к___ У В-с ё-ц- к-т- --------------- У Вас ёсць кот? 0
Vy---u-іtse-m-zy-u? V_ l_______ m______ V- l-u-і-s- m-z-k-? ------------------- Vy lyubіtse muzyku?
Tässä ovat kirjani. Вось --- ----к-. В___ м__ к______ В-с- м-е к-і-к-. ---------------- Вось мае кніжкі. 0
Vy-ly--іts--------? V_ l_______ m______ V- l-u-і-s- m-z-k-? ------------------- Vy lyubіtse muzyku?
Luen juuri tätä kirjaa. Ц---р - чы-аю-гэтую--ні--. Ц____ я ч____ г____ к_____ Ц-п-р я ч-т-ю г-т-ю к-і-у- -------------------------- Цяпер я чытаю гэтую кнігу. 0
V- -yub-t----uz-ku? V_ l_______ m______ V- l-u-і-s- m-z-k-? ------------------- Vy lyubіtse muzyku?
Mitä te luette mielellänne? Ш---------іце-ч-т-ць? Ш__ В_ л_____ ч______ Ш-о В- л-б-ц- ч-т-ц-? --------------------- Што Вы любіце чытаць? 0
M-e -ada---t-t-a k----c---ya----y--. M__ p___________ k__________ m______ M-e p-d-b-e-s-s- k-a-і-h-a-a m-z-k-. ------------------------------------ Mne padabaetstsa klasіchnaya muzyka.
Menettekö te mielellänne konserttiin? Вы-х-дз-це-на к-нцэ-т-? В_ х______ н_ к________ В- х-д-і-е н- к-н-э-т-? ----------------------- Вы ходзіце на канцэрты? 0
Mn- p-d-bae--ts- -l---c--a-a----yk-. M__ p___________ k__________ m______ M-e p-d-b-e-s-s- k-a-і-h-a-a m-z-k-. ------------------------------------ Mne padabaetstsa klasіchnaya muzyka.
Menettekö te mielellänne teatteriin? В- -о-зіц- ў----тр? В_ х______ ў т_____ В- х-д-і-е ў т-а-р- ------------------- Вы ходзіце ў тэатр? 0
M---p--a--etst-- kla-і--n-y- muz-ka. M__ p___________ k__________ m______ M-e p-d-b-e-s-s- k-a-і-h-a-a m-z-k-. ------------------------------------ Mne padabaetstsa klasіchnaya muzyka.
Menettekö te mielellänne oopperaan? Вы хо---ц- - --е-у? В_ х______ ў о_____ В- х-д-і-е ў о-е-у- ------------------- Вы ходзіце ў оперу? 0
Vo-’---e kampakt---s--. V___ m__ k_____________ V-s- m-e k-m-a-t-d-s-і- ----------------------- Vos’ mae kampakt-dyskі.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!