Lauseita

fi Small Talk 1   »   uk Коротка розмова 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [двадцять]

20 [dvadtsyatʹ]

Коротка розмова 1

Korotka rozmova 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi ukraina Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! В-аш-ов---е---з--чніш-! В____________ з________ В-а-т-в-й-е-ь з-у-н-ш-! ----------------------- Влаштовуйтесь зручніше! 0
K-r---a-r--m----1 K______ r______ 1 K-r-t-a r-z-o-a 1 ----------------- Korotka rozmova 1
Olkaa kuin kotonanne. П-чува--е-я-як--дома! П__________ я_ у_____ П-ч-в-й-е-я я- у-о-а- --------------------- Почувайтеся як удома! 0
K-rotk---ozm--a 1 K______ r______ 1 K-r-t-a r-z-o-a 1 ----------------- Korotka rozmova 1
Mitä te haluaisitte juoda? Щ--б--Ви хо--ли -и---и? Щ_ б_ В_ х_____ в______ Щ- б- В- х-т-л- в-п-т-? ----------------------- Що би Ви хотіли випити? 0
Vl---t-vuy-te-ʹ zr---ni-h-! V_____________ z__________ V-a-h-o-u-̆-e-ʹ z-u-h-i-h-! --------------------------- Vlashtovuy̆tesʹ zruchnishe!
Pidättekö musiikista? В- л-бите-м-зи--? В_ л_____ м______ В- л-б-т- м-з-к-? ----------------- Ви любите музику? 0
Vla---o-u--tesʹ--r-chni-h-! V_____________ z__________ V-a-h-o-u-̆-e-ʹ z-u-h-i-h-! --------------------------- Vlashtovuy̆tesʹ zruchnishe!
Minä pidän klassisesta musiikista. Я -ю-лю --а---н- --з--у. Я л____ к_______ м______ Я л-б-ю к-а-и-н- м-з-к-. ------------------------ Я люблю класичну музику. 0
Vl--hto-uy----- -ru-hn-she! V_____________ z__________ V-a-h-o-u-̆-e-ʹ z-u-h-i-h-! --------------------------- Vlashtovuy̆tesʹ zruchnishe!
Tässä ovat minun CD-levyni. Ту--є м-ї к-мпа-т---ски. Т__ є м__ к_____________ Т-т є м-ї к-м-а-т-д-с-и- ------------------------ Тут є мої компакт-диски. 0
Poch-v-y----ya------doma! P____________ y__ u_____ P-c-u-a-̆-e-y- y-k u-o-a- ------------------------- Pochuvay̆tesya yak udoma!
Soitatteko te jotain soitinta? Чи--ра-т- -и -а ---м-с- -нструме-ті? Ч_ г_____ В_ н_ я______ і___________ Ч- г-а-т- В- н- я-о-у-ь і-с-р-м-н-і- ------------------------------------ Чи граєте Ви на якомусь інструменті? 0
P---uv--̆te--a yak-u-o--! P____________ y__ u_____ P-c-u-a-̆-e-y- y-k u-o-a- ------------------------- Pochuvay̆tesya yak udoma!
Tässä on minun kitarani. Ос---оя --т-р-. О__ м__ г______ О-ь м-я г-т-р-. --------------- Ось моя гітара. 0
P--hu-a-̆t-sy--ya- u--m-! P____________ y__ u_____ P-c-u-a-̆-e-y- y-k u-o-a- ------------------------- Pochuvay̆tesya yak udoma!
Laulatteko te mielellänne? Ви ох--е с-і--є--? В_ о____ с________ В- о-о-е с-і-а-т-? ------------------ Ви охоче співаєте? 0
S-c-o--y-V---hotil---ypy--? S____ b_ V_ k______ v______ S-c-o b- V- k-o-i-y v-p-t-? --------------------------- Shcho by Vy khotily vypyty?
Onko teillä lapsia? В- має-е -і-ей? В_ м____ д_____ В- м-є-е д-т-й- --------------- Ви маєте дітей? 0
S-c-o -y----k----------y-y? S____ b_ V_ k______ v______ S-c-o b- V- k-o-i-y v-p-t-? --------------------------- Shcho by Vy khotily vypyty?
Onko teillä koira? Ви--а--- --б-ку? В_ м____ с______ В- м-є-е с-б-к-? ---------------- Ви маєте собаку? 0
S-cho b- Vy--ho---y-vyp-t-? S____ b_ V_ k______ v______ S-c-o b- V- k-o-i-y v-p-t-? --------------------------- Shcho by Vy khotily vypyty?
Onko teillä kissa? Ви----т- ---к-? В_ м____ к_____ В- м-є-е к-ш-у- --------------- Ви маєте кішку? 0
Vy --u--te mu-y-u? V_ l______ m______ V- l-u-y-e m-z-k-? ------------------ Vy lyubyte muzyku?
Tässä ovat kirjani. О----о--к-и--. О__ м__ к_____ О-ь м-ї к-и-и- -------------- Ось мої книги. 0
V---yu--t- --zy-u? V_ l______ m______ V- l-u-y-e m-z-k-? ------------------ Vy lyubyte muzyku?
Luen juuri tätä kirjaa. Я я-раз ---аю-ц- к--гу. Я я____ ч____ ц_ к_____ Я я-р-з ч-т-ю ц- к-и-у- ----------------------- Я якраз читаю цю книгу. 0
Vy -y----e-muzy-u? V_ l______ m______ V- l-u-y-e m-z-k-? ------------------ Vy lyubyte muzyku?
Mitä te luette mielellänne? Щ---и ---ч- -и--є--? Щ_ В_ о____ ч_______ Щ- В- о-о-е ч-т-є-е- -------------------- Що Ви охоче читаєте? 0
Y----u-lyu k-asy-h-u--uz---. Y_ l______ k________ m______ Y- l-u-l-u k-a-y-h-u m-z-k-. ---------------------------- YA lyublyu klasychnu muzyku.
Menettekö te mielellänne konserttiin? Чи--- о-оче ход--- -а кон--р--? Ч_ В_ о____ х_____ н_ к________ Ч- В- о-о-е х-д-т- н- к-н-е-т-? ------------------------------- Чи Ви охоче ходите на концерти? 0
YA-l--bly--k-asy--nu mu-y-u. Y_ l______ k________ m______ Y- l-u-l-u k-a-y-h-u m-z-k-. ---------------------------- YA lyublyu klasychnu muzyku.
Menettekö te mielellänne teatteriin? Ч- В-----че--о--т- в--е---? Ч_ В_ о____ х_____ в т_____ Ч- В- о-о-е х-д-т- в т-а-р- --------------------------- Чи Ви охоче ходите в театр? 0
Y---yu---u--las---n--m-zy-u. Y_ l______ k________ m______ Y- l-u-l-u k-a-y-h-u m-z-k-. ---------------------------- YA lyublyu klasychnu muzyku.
Menettekö te mielellänne oopperaan? Чи -- --оче-х------- -пе---й те-т-? Ч_ В_ о____ х_____ в о______ т_____ Ч- В- о-о-е х-д-т- в о-е-н-й т-а-р- ----------------------------------- Чи Ви охоче ходите в оперний театр? 0
Tut ye--oï--o-p-kt--y---. T__ y_ m__ k_____________ T-t y- m-i- k-m-a-t-d-s-y- -------------------------- Tut ye moï kompakt-dysky.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + ukraina (1-100) MP3 ukraina (1-100)
Videota ei löytynyt!

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!