Б--о --е -із--. - він все -дно ще-за-иши--я.
Б___ В__ п_____ А в__ в__ о___ щ_ з_________
Б-л- В-е п-з-о- А в-н в-е о-н- щ- з-л-ш-в-я-
--------------------------------------------
Було Вже пізно. А він все одно ще залишився. 0 Vi---as-uv,-khoch- t--evi--------v-imknu---̆.V__ z______ k_____ t________ b__ v__________V-n z-s-u-, k-o-h- t-l-v-z-r b-v v-i-k-u-y-̆----------------------------------------------Vin zasnuv, khocha televizor buv vvimknutyy̆.
Вона-н- ---е--найти --боти, --ча-вон--м-----віту.
В___ н_ м___ з_____ р______ х___ в___ м__ о______
В-н- н- м-ж- з-а-т- р-б-т-, х-ч- в-н- м-є о-в-т-.
-------------------------------------------------
Вона не може знайти роботи, хоча вона має освіту. 0 Te--viz----u--vv-mknuty-̆. --vi---se---no-za-n-v.T________ b__ v__________ A v__ v__ o___ z______T-l-v-z-r b-v v-i-k-u-y-̆- A v-n v-e o-n- z-s-u-.-------------------------------------------------Televizor buv vvimknutyy̆. A vin vse odno zasnuv.
Она не может найти работу, несмотря на то, что у неё высшее образование.
Hän ei mene lääkärille, vaikka hänellä on kipuja.
Вона ----д- ----ік-р-- х-ча вон- --є-бо--.
В___ н_ й__ д_ л______ х___ в___ м__ б____
В-н- н- й-е д- л-к-р-, х-ч- в-н- м-є б-л-.
------------------------------------------
Вона не йде до лікаря, хоча вона має болі. 0 Televizo- -uv ----knu-yy---A-v-n v-e-o--o-z-s--v.T________ b__ v__________ A v__ v__ o___ z______T-l-v-z-r b-v v-i-k-u-y-̆- A v-n v-e o-n- z-s-u-.-------------------------------------------------Televizor buv vvimknutyy̆. A vin vse odno zasnuv.
Nuoret ihmiset oppivat eri lailla kuin vanhemmat ihmiset
Lapset oppivat kielen suhteellisen nopeasti.
Se kestää aikuisilla tavallisesti kauemmin.
Mutta lapset eivät opi paremmin kuin aikuiset.
He vain oppivat eri lailla.
Oppiessaan kieliä aivojen pitää saada suoritetuksi varsin paljon.
Niiden on opittava samanaikaisesti monia asioita.
Kun henkilö oppii kieltä, sen ajatteleminen ei yksin riitä.
Hänen täytyy myös oppia lausumaan uusia sanoja.
Sitä varten puhe-elinten täytyy oppia uusia liikkeitä.
Aivojen täytyy myös oppia reagoimaan uusiin tilanteisiin.
On haastavaa kommunikoida vieraalla kielellä.
Aikuiset oppivat kuitenkin kieliä eri lailla elämän eri vaiheissa.
20- tai 30-vuotiaina ihmisillä on vielä oppimisrutiineja.
Koulu tai opiskelu eivät ole niin kaukana menneisyydessä.
Siksi aivot ovat hyvin harjoitetut.
Sen ansiosta ne voivat oppia vieraita kieliä hyvin korkealle tasolle.
40-50-vuotiaat ovat oppineet jo paljon.
Heidän aivonsa hyötyvät tästä kokemuksesta.
Ne voivat yhdistää hyvin uuden sisällön entiseen tietoon.
Tuossa iässä aivot oppivat parhaiten asioita, jotka ne tuntevat ennestään.
Toisin sanoen kieliä, jotka muistuttavat aikaisemmin elämässä opittuja kieliä.
60-70-vuotiaana ihmisillä on tyypillisesti paljon aikaa.
He voivat harjoitella usein.
Se on erityisen tärkeää kielten suhteen.
Vanhemmat ihmiset oppivat esimerkiksi erityisen hyvin kirjoittamaan vierasta kieltä.
Ihminen voi oppia menestyksellisesti kaikenikäisenä.
Aivot kykenevät tuottamaan uusia hermosoluja teini-iän jälkeenkin.
Ja ne nauttivat siitä…