Lauseita

fi Small Talk 1   »   pl Mini-rozmówki 1

20 [kaksikymmentä]

Small Talk 1

Small Talk 1

20 [dwadzieścia]

Mini-rozmówki 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi puola Toista Lisää
Koittakaa viihtyä! P--s---s-ę ----o--i-! P_____ s__ r_________ P-o-z- s-ę r-z-o-c-ć- --------------------- Proszę się rozgościć! 0
Olkaa kuin kotonanne. P--szę-cz-ć się -ak-- si-b-e-w d---! P_____ c___ s__ j__ u s_____ w d____ P-o-z- c-u- s-ę j-k u s-e-i- w d-m-! ------------------------------------ Proszę czuć się jak u siebie w domu! 0
Mitä te haluaisitte juoda? C-e-o s-ę-p-n / pani-n---je? C____ s__ p__ / p___ n______ C-e-o s-ę p-n / p-n- n-p-j-? ---------------------------- Czego się pan / pani napije? 0
Pidättekö musiikista? Lu---pan----an- m--y-ę? L___ p__ / p___ m______ L-b- p-n / p-n- m-z-k-? ----------------------- Lubi pan / pani muzykę? 0
Minä pidän klassisesta musiikista. Lu-ię---z--- -l--yczną. L____ m_____ k_________ L-b-ę m-z-k- k-a-y-z-ą- ----------------------- Lubię muzykę klasyczną. 0
Tässä ovat minun CD-levyni. T--s- mo-e pły--. T_ s_ m___ p_____ T- s- m-j- p-y-y- ----------------- Tu są moje płyty. 0
Soitatteko te jotain soitinta? G-- p---/ -----n- j-k-m- in-tru---c--? G__ p__ / p___ n_ j_____ i____________ G-a p-n / p-n- n- j-k-m- i-s-r-m-n-i-? -------------------------------------- Gra pan / pani na jakimś instrumencie? 0
Tässä on minun kitarani. To j-st m-j- g--ar-. T_ j___ m___ g______ T- j-s- m-j- g-t-r-. -------------------- To jest moja gitara. 0
Laulatteko te mielellänne? L-bi pan / p-ni ś-i-w--? L___ p__ / p___ ś_______ L-b- p-n / p-n- ś-i-w-ć- ------------------------ Lubi pan / pani śpiewać? 0
Onko teillä lapsia? Ma-p-n-- -ani -z---i? M_ p__ / p___ d______ M- p-n / p-n- d-i-c-? --------------------- Ma pan / pani dzieci? 0
Onko teillä koira? M---an / pan--psa? M_ p__ / p___ p___ M- p-n / p-n- p-a- ------------------ Ma pan / pani psa? 0
Onko teillä kissa? M- pa- ---a-- k-t-? M_ p__ / p___ k____ M- p-n / p-n- k-t-? ------------------- Ma pan / pani kota? 0
Tässä ovat kirjani. To-s--m-j--k-ią---. T_ s_ m___ k_______ T- s- m-j- k-i-ż-i- ------------------- To są moje książki. 0
Luen juuri tätä kirjaa. W---n----zyt-- -ę -s-ąż-ę. W______ c_____ t_ k_______ W-a-n-e c-y-a- t- k-i-ż-ę- -------------------------- Właśnie czytam tę książkę. 0
Mitä te luette mielellänne? Lu-----n-/-p--i--zy--ć? L___ p__ / p___ c______ L-b- p-n / p-n- c-y-a-? ----------------------- Lubi pan / pani czytać? 0
Menettekö te mielellänne konserttiin? Lu-i pa- - -ani -h--zi--n- -o-ce-ty? L___ p__ / p___ c______ n_ k________ L-b- p-n / p-n- c-o-z-ć n- k-n-e-t-? ------------------------------------ Lubi pan / pani chodzić na koncerty? 0
Menettekö te mielellänne teatteriin? Lu-i-p---- pa----h--zi------ea-r-? L___ p__ / p___ c______ d_ t______ L-b- p-n / p-n- c-o-z-ć d- t-a-r-? ---------------------------------- Lubi pan / pani chodzić do teatru? 0
Menettekö te mielellänne oopperaan? L-bi---n ---a-----od--ć do--pe-y? L___ p__ / p___ c______ d_ o_____ L-b- p-n / p-n- c-o-z-ć d- o-e-y- --------------------------------- Lubi pan / pani chodzić do opery? 0

Äidinkieli? Isänkieli!

Keneltä opit lapsena kielesi? Sanot varmaan: Äidiltä! Useimmat ihmiset maailmassa ajattelevat niin. Käsite ”äidinkieli” esiintyy lähes kaikilla kansoilla. Se on tuttu englantilaisille ja myös kiinalaisille. Ehkä siksi että äidit viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Tuoreet tutkimukset ovat tulleet kuitenkin eri tuloksiin. Ne osoittavat, että kielemme onkin useimmiten isämme kieli. Tutkijat selvittivät geneettistä aineistoa ja keskenään sekoittuneiden heimojen kieliä. Niissä heimoissa vanhemmat tulivat eri kulttuureista. Heimot olivat peräisin tuhansien vuosien takaa. Syynä tähän olivat laajat väestöliikkeet. Näiden sekoittuneiden heimojen geneettiset aineistot analysoitiin. Sitten niitä verrattiin heimon kieleen. Useimmissa heimoissa puhuttiin miespuolisten esi-isien kieltä. Se tarkoittaa, että maan kieli tulee Y-kromosomista. Miehet siis toivat kielensä vieraisiin maihin. Ja siellä naiset omaksuivat miesten uuden kielen. Myös nykyisin isillä on melkoinen vaikutus kieleemme. Oppiessaan vauvat nimittäin ohjautuvat isänsä kieleen. Isät puhuvat huomattavasti vähemmän lastensa kanssa. Miesten lauserakenne on myös yksinkertaisempi kuin naisten. Sen tuloksena isän kieli sopii paremmin vauvoille. Se ei ole heille ylivoimaista, ja siksi se on helpompi oppia. Siksi lapset matkivat mieluummin puhuessaan ”isää” kuin ”äitiä”. Myöhemmin äidin sanavarasto muovaa lapsen kieltä. Tällä tavoin äidit ja isät vaikuttavat kieleemme. Oikeastaan pitäisi siis puhua vanhempien kielestä!