Lauseita

fi Kysyä 1   »   be Задаваць пытанні 1

62 [kuusikymmentäkaksi]

Kysyä 1

Kysyä 1

62 [шэсцьдзесят два]

62 [shests’dzesyat dva]

Задаваць пытанні 1

Zadavats’ pytannі 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi valkovenäjä Toista Lisää
opiskella в-чыц-а в______ в-ч-ц-а ------- вучыцца 0
Zada-a-------a--і 1 Z________ p______ 1 Z-d-v-t-’ p-t-n-і 1 ------------------- Zadavats’ pytannі 1
Opiskelevatko oppilaat paljon? Вучні-в--ац-а -мат? В____ в______ ш____ В-ч-і в-ч-ц-а ш-а-? ------------------- Вучні вучацца шмат? 0
Z-da------p-t---і-1 Z________ p______ 1 Z-d-v-t-’ p-t-n-і 1 ------------------- Zadavats’ pytannі 1
Eivät, he opiskelevat vähän. Н-----ы-в---цца ---а. Н__ я__ в______ м____ Н-, я-ы в-ч-ц-а м-л-. --------------------- Не, яны вучацца мала. 0
v--h-----a v_________ v-c-y-s-s- ---------- vuchytstsa
kysyä п--а-ь п_____ п-т-ц- ------ пытаць 0
vuch-tst-a v_________ v-c-y-s-s- ---------- vuchytstsa
Kysyttekö te usein opettajalta? Вы--ас-- п-----е н--т---іка? В_ ч____ п______ н__________ В- ч-с-а п-т-е-е н-с-а-н-к-? ---------------------------- Вы часта пытаеце настаўніка? 0
vuc-y-st-a v_________ v-c-y-s-s- ---------- vuchytstsa
Ei, en kysy opettajalta usein. Не- - пыт-- я-о----а-т-. Н__ я п____ я__ н_______ Н-, я п-т-ю я-о н-ч-с-а- ------------------------ Не, я пытаю яго нячаста. 0
Vu-hnі ----atst---sh-at? V_____ v_________ s_____ V-c-n- v-c-a-s-s- s-m-t- ------------------------ Vuchnі vuchatstsa shmat?
vastata ад-азва-ь а________ а-к-з-а-ь --------- адказваць 0
Vuch---v---atsts---hmat? V_____ v_________ s_____ V-c-n- v-c-a-s-s- s-m-t- ------------------------ Vuchnі vuchatstsa shmat?
Vastatkaa, kiitos. А---з---це- ------ас--. А__________ к___ л_____ А-к-з-а-ц-, к-л- л-с-а- ----------------------- Адказвайце, калі ласка. 0
V----і v------t-a s--a-? V_____ v_________ s_____ V-c-n- v-c-a-s-s- s-m-t- ------------------------ Vuchnі vuchatstsa shmat?
Minä vastaan. Я-ад--з-а-. Я а________ Я а-к-з-а-. ----------- Я адказваю. 0
N-, -a-y -uc--t---- mala. N__ y___ v_________ m____ N-, y-n- v-c-a-s-s- m-l-. ------------------------- Ne, yany vuchatstsa mala.
työskennellä п-ац-в--ь п________ п-а-а-а-ь --------- працаваць 0
N-- -a----uc--ts-s- ma-a. N__ y___ v_________ m____ N-, y-n- v-c-a-s-s- m-l-. ------------------------- Ne, yany vuchatstsa mala.
Työskenteleekö hän juuri? Ё---я-ер -р-ц--? Ё_ ц____ п______ Ё- ц-п-р п-а-у-? ---------------- Ён цяпер працуе? 0
N----a-- -u--at-t-a --la. N__ y___ v_________ m____ N-, y-n- v-c-a-s-s- m-l-. ------------------------- Ne, yany vuchatstsa mala.
Kyllä, hän työskentelee juuri. Та-, ён ц--ер працу-. Т___ ё_ ц____ п______ Т-к- ё- ц-п-р п-а-у-. --------------------- Так, ён цяпер працуе. 0
p---ts’ p______ p-t-t-’ ------- pytats’
tulla прых-----ь п_________ п-ы-о-з-ц- ---------- прыходзіць 0
p-----’ p______ p-t-t-’ ------- pytats’
Tuletteko te? Вы п----зеце? В_ п_________ В- п-ы-д-е-е- ------------- Вы прыйдзеце? 0
pyt-ts’ p______ p-t-t-’ ------- pytats’
Kyllä, tulemme kohta. Т-к- м- за-а----ый-зе-. Т___ м_ з____ п________ Т-к- м- з-р-з п-ы-д-е-. ----------------------- Так, мы зараз прыйдзем. 0
V------t---y--e-s- -ast------? V_ c_____ p_______ n__________ V- c-a-t- p-t-e-s- n-s-a-n-k-? ------------------------------ Vy chasta pytaetse nastaunіka?
asua жыць ж___ ж-ц- ---- жыць 0
V- c------p-t--ts--na--a---ka? V_ c_____ p_______ n__________ V- c-a-t- p-t-e-s- n-s-a-n-k-? ------------------------------ Vy chasta pytaetse nastaunіka?
Asutteko te Berliinissä? В-----я-- ў-Берл--е? В_ ж_____ ў Б_______ В- ж-в-ц- ў Б-р-і-е- -------------------- Вы жывяце ў Берліне? 0
Vy----s-a --t--tse -a-t--n--a? V_ c_____ p_______ n__________ V- c-a-t- p-t-e-s- n-s-a-n-k-? ------------------------------ Vy chasta pytaetse nastaunіka?
Kyllä, asun Berliinissä. Т--, - ж-ву --Б-р-і--. Т___ я ж___ ў Б_______ Т-к- я ж-в- ў Б-р-і-е- ---------------------- Так, я жыву ў Берліне. 0
Ne,-ya--ytayu-y-go-ny-c-asta. N__ y_ p_____ y___ n_________ N-, y- p-t-y- y-g- n-a-h-s-a- ----------------------------- Ne, ya pytayu yago nyachasta.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + valkovenäjä (1-100) MP3 valkovenäjä (1-100)
Videota ei löytynyt!

Jos haluaa puhua, pitää kirjoittaa!

Vieraiden kielten oppiminen ei ole aina helppoa. Kielenopiskelijoista voi tuntua ensin alkuun, että puhuminen on vaikeaa. Monilla ei ole rohkeutta sanoa lauseita uudella kielellä. He pelkäävät liikaa tekevänsä virheitä. Tällaisille opiskelijoille kirjoittaminen saattaa olla ratkaisu. Jos haluaa puhua hyvin, pitää kirjoittaa niin paljon kuin mahdollista! Kirjoittaminen auttaa meitä sopeutumaan uuteen kieleen. Tähän on monta syytä. Kirjoittaminen on erilaista kuin puhuminen. Se on paljon monimutkaisempi prosessi. Käytämme kirjoittaessamme enemmän aikaa sanojen valintaan. Tehdessämme sitä aivomme työskentelevät intensiivisemmin uuden kielen parissa. Olemme kirjoittaessamme myös paljon rentoutuneempia. Kukaan ei odota vastausta. Niinpä me voitamme hitaasti kielen pelkomme. Sen lisäksi kirjoittaminen edistää luovuutta. Tunnemme olomme vapaammaksi ja leikittelemme enemmän uudella kielellä. Kirjoittaminen antaa meille myös enemmän aikaa kuin puhuminen. Ja se auttaa aivojamme! Kirjoittamisen suurin etu on kuitenkin se, että se on persoonatonta. Se tarkoittaa, että voimme tutkia tarkkaan, mitä olemme sanoneet. Näemme kaiken selvästi edessämme. Tällä tavoin voimme korjata virheemme itse ja oppia tehdessämme sen. Se, mitä kirjoitat uudella kielellä, ei teoriassa ole tärkeää. On tärkeää muotoilla kirjoitettuja lauseita säännöllisesti. Jos haluat harjoitella, voit etsiä kirjeenvaihtoystävän ulkomailta. Sitten sinun pitäisi joskus tavata hänet. Huomaat, että puhuminen on nyt paljon helpompaa!