Я-н--в-даю- -і любіц- ё- мяне.
Я н_ в_____ ц_ л_____ ё_ м____
Я н- в-д-ю- ц- л-б-ц- ё- м-н-.
------------------------------
Я не ведаю, ці любіць ён мяне. 0 D--anyya ---z- z-t-іD_______ s____ z t__D-d-n-y- s-a-y z t-і--------------------Dadanyya skazy z tsі
Я-н- --д-ю---- в-----ц----.
Я н_ в_____ ц_ в_______ ё__
Я н- в-д-ю- ц- в-р-е-ц- ё-.
---------------------------
Я не ведаю, ці вернецца ён. 0 D-d--yy- ---zy z-tsіD_______ s____ z t__D-d-n-y- s-a-y z t-і--------------------Dadanyya skazy z tsі
Я-п---- сябе- ц--ё-ць-у я----ншая.
Я п____ с____ ц_ ё___ у я__ і_____
Я п-т-ю с-б-, ц- ё-ц- у я-о і-ш-я-
----------------------------------
Я пытаю сябе, ці ёсць у яго іншая. 0 Ya -e---da-u, t-і --r-etsts- --n.Y_ n_ v______ t__ v_________ y___Y- n- v-d-y-, t-і v-r-e-s-s- y-n----------------------------------Ya ne vedayu, tsі vernetstsa yon.
Ц--ёсць-- я-о--нша-?
Ц_ ё___ у я__ і_____
Ц- ё-ц- у я-о і-ш-я-
--------------------
Ці ёсць у яго іншая? 0 Ya-n- v-dayu--ts- pa-e--fanue yon --e.Y_ n_ v______ t__ p__________ y__ m___Y- n- v-d-y-, t-і p-t-l-f-n-e y-n m-e---------------------------------------Ya ne vedayu, tsі patelefanue yon mne.
Я с-мнява--я---- с--р---ы ё------ -ю-і-ь.
Я с__________ ц_ с_______ ё_ м___ л______
Я с-м-я-а-с-, ц- с-п-а-д- ё- м-н- л-б-ц-.
-----------------------------------------
Я сумняваюся, ці сапраўды ён мяне любіць. 0 T-і-l----t----on----ne?T__ l_______ y__ m_____T-і l-u-і-s- y-n m-a-e------------------------Tsі lyubіts’ yon myane?
Я ----я-а--------н---ш---н-мне.
Я с__________ ц_ н_____ ё_ м___
Я с-м-я-а-с-, ц- н-п-ш- ё- м-е-
-------------------------------
Я сумняваюся, ці напіша ён мне. 0 T-- l---іt-’--on---a-e?T__ l_______ y__ m_____T-і l-u-і-s- y-n m-a-e------------------------Tsі lyubіts’ yon myane?
Alamme oppia äidinkieltämme vauvana.
Se tapahtuu automaattisesti.
Emme ole tietoisia siitä.
Aivojemme on kuitenkin oppiessamme suoriuduttava isosta tehtävästä.
Esimerkiksi kun opimme kielioppia, niillä on paljon tehtävää.
Joka päivä ne kuulevat uusia asioita.
Ne saavat koko ajan uusia ärsykkeitä.
Aivot eivät voi kuitenkaan käsitellä jokaista ärsykettä erikseen.
Niiden on toimittava taloudellisesti.
Siksi ne pyrkivät säännöllisyyteen.
Aivot muistavat sen, minkä ne kuulevat usein.
Ne rekisteröivät, miten usein tietty asia esiintyy.
Sitten ne laativat näistä esimerkeistä kieliopillisen säännön.
Lapset tietävät, onko jokin lause oikein vai ei.
He eivät kuitenkaan tiedä, miksi niin on.
Heidän aivonsa tietävät säännöt oppimatta niitä.
Aikuiset oppivat kieliä eri lailla.
He tuntevat jo oman äidinkielensä rakenteet.
Nämä luovat perustan uusille kieliopin säännöille.
Aikuisten pitää oppiakseen saada opetusta.
Kun aivot oppivat kielioppia, se on vakiintunut järjestelmä.
Sen voi nähdä esimerkiksi nomineista ja verbeistä.
Ne on tallennettu aivojen eri alueille.
Aivojen eri alueet ovat aktiivisia käsitellessään niitä.
Yksinkertaiset säännöt opitaan myös eri lailla kuin monimutkaiset säännöt.
Monimutkaisia sääntöjä käsiteltäessä useammat aivojen alueet tekevät yhteistyötä.
Vielä ei ole tutkittu, miten tarkoin aivot oppivat kieliopin.
Tiedämme kuitenkin, että ne voivat teoriassa oppia jokaisen kielioppisäännön…