Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   mr भूतकाळ ३

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

८३ [त्र्याऐंशी]

83 [Tryā'ainśī]

भूतकाळ ३

bhūtakāḷa 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi marathi Toista Lisää
puhua puhelimessa ट-----न---णे टे___ क__ ट-ल-फ-न क-ण- ------------ टेलिफोन करणे 0
bh-takāḷa 3 b________ 3 b-ū-a-ā-a 3 ----------- bhūtakāḷa 3
Minä olen puhunut puhelimessa. मी--ेलिफ-----ल-. मी टे___ के__ म- ट-ल-फ-न क-ल-. ---------------- मी टेलिफोन केला. 0
b--t--āḷ--3 b________ 3 b-ū-a-ā-a 3 ----------- bhūtakāḷa 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. म- संप-र्- वेळ-ट-लिफो--- ---- होत-.----ोते. मी सं___ वे_ टे_____ बो__ हो__ / हो__ म- स-प-र-ण व-ळ ट-ल-फ-न-र ब-ल- ह-त-. / ह-त-. ------------------------------------------- मी संपूर्ण वेळ टेलिफोनवर बोलत होतो. / होते. 0
ṭ-l----n------ṇē ṭ________ k_____ ṭ-l-p-ō-a k-r-ṇ- ---------------- ṭēliphōna karaṇē
kysyä विच--णे वि___ व-च-र-े ------- विचारणे 0
ṭēliph-na kar--ē ṭ________ k_____ ṭ-l-p-ō-a k-r-ṇ- ---------------- ṭēliphōna karaṇē
Minä olen kysynyt. म- -ि-ा-ल-. मी वि____ म- व-च-र-े- ----------- मी विचारले. 0
ṭē--phōn- kar--ē ṭ________ k_____ ṭ-l-p-ō-a k-r-ṇ- ---------------- ṭēliphōna karaṇē
Minä olen aina kysynyt. मी--े----च-व-चारत आल-. मी ने___ वि___ आ__ म- न-ह-म-च व-च-र- आ-ो- ---------------------- मी नेहेमीच विचारत आलो. 0
mī ṭēl---ōn---ē-ā. m_ ṭ________ k____ m- ṭ-l-p-ō-a k-l-. ------------------ mī ṭēliphōna kēlā.
kertoa न-व--- -रणे नि___ क__ न-व-द- क-ण- ----------- निवेदन करणे 0
m- -ēl-----a k-l-. m_ ṭ________ k____ m- ṭ-l-p-ō-a k-l-. ------------------ mī ṭēliphōna kēlā.
Minä olen kertonut. म- -------केले. मी नि___ के__ म- न-व-द- क-ल-. --------------- मी निवेदन केले. 0
m---ē-i--ōn- -ē-ā. m_ ṭ________ k____ m- ṭ-l-p-ō-a k-l-. ------------------ mī ṭēliphōna kēlā.
Minä olen kertonut koko tarinan. म- पू--- -हा-- -िवे---केली. मी पू__ क__ नि___ के__ म- प-र-ण क-ा-ी न-व-द- क-ल-. --------------------------- मी पूर्ण कहाणी निवेदन केली. 0
M- ---p---a --ḷa ṭ----hōn-v----bōl-ta h-t-- /----ē. M_ s_______ v___ ṭ____________ b_____ h____ / H____ M- s-m-ū-ṇ- v-ḷ- ṭ-l-p-ō-a-a-a b-l-t- h-t-. / H-t-. --------------------------------------------------- Mī sampūrṇa vēḷa ṭēliphōnavara bōlata hōtō. / Hōtē.
oppia शिकण--/ अभ---स-कर-े शि__ / अ___ क__ श-क-े / अ-्-ा- क-ण- ------------------- शिकणे / अभ्यास करणे 0
M--s-mp-rṇa--ēḷ--------ō--v-r--bō-a-- --t-.-/--ō--. M_ s_______ v___ ṭ____________ b_____ h____ / H____ M- s-m-ū-ṇ- v-ḷ- ṭ-l-p-ō-a-a-a b-l-t- h-t-. / H-t-. --------------------------------------------------- Mī sampūrṇa vēḷa ṭēliphōnavara bōlata hōtō. / Hōtē.
Minä olen oppinut. मी --कल-- - श-कलो. मी शि___ / शि___ म- श-क-े- / श-क-ो- ------------------ मी शिकले. / शिकलो. 0
M--sa--ū-ṇ- vēḷa ṭē---hōna---- ---a-a -ōtō.-- -ō--. M_ s_______ v___ ṭ____________ b_____ h____ / H____ M- s-m-ū-ṇ- v-ḷ- ṭ-l-p-ō-a-a-a b-l-t- h-t-. / H-t-. --------------------------------------------------- Mī sampūrṇa vēḷa ṭēliphōnavara bōlata hōtō. / Hōtē.
Minä olen oppinut koko illan. म--स--ू--- संध-या-ा--र--भ---स-क--ा. मी सं___ सं______ अ___ के__ म- स-प-र-ण स-ध-य-क-ळ-र अ-्-ा- क-ल-. ----------------------------------- मी संपूर्ण संध्याकाळभर अभ्यास केला. 0
Vic-r--ē V_______ V-c-r-ṇ- -------- Vicāraṇē
työskennellä का- -र-े का_ क__ क-म क-ण- -------- काम करणे 0
V-cā-a-ē V_______ V-c-r-ṇ- -------- Vicāraṇē
Minä olen työskennellyt. मी -ा- क-ल-. मी का_ के__ म- क-म क-ल-. ------------ मी काम केले. 0
V--āraṇē V_______ V-c-r-ṇ- -------- Vicāraṇē
Minä olen työskennellyt koko päivän. म--------दि----ा-----े. मी पू__ दि__ का_ के__ म- प-र-ण द-व- क-म क-ल-. ----------------------- मी पूर्ण दिवस काम केले. 0
m-----ār---. m_ v________ m- v-c-r-l-. ------------ mī vicāralē.
syödä ज---े जे__ ज-व-े ----- जेवणे 0
m- -icā--l-. m_ v________ m- v-c-r-l-. ------------ mī vicāralē.
Minä olen syönyt. मी-जे---. / ज-वल-. मी जे___ / जे___ म- ज-व-ो- / ज-व-े- ------------------ मी जेवलो. / जेवले. 0
mī -i--ra-ē. m_ v________ m- v-c-r-l-. ------------ mī vicāralē.
Minä olen syönyt koko ruoan. म- स--व जे-ण --वलो- --जेव-े. मी स__ जे__ जे___ / जे___ म- स-्- ज-व- ज-व-ो- / ज-व-े- ---------------------------- मी सर्व जेवण जेवलो. / जेवले. 0
M---ē-ē-ī-- -i-----a--l-. M_ n_______ v_______ ā___ M- n-h-m-c- v-c-r-t- ā-ō- ------------------------- Mī nēhēmīca vicārata ālō.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + marathi (1-100) MP3 marathi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!