Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   te భూత కాలం 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ఎనభై మూడు]

83 [Enabhai mūḍu]

భూత కాలం 3

Bhūta kālaṁ 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi telugu Toista Lisää
puhua puhelimessa టె-ిఫోన్---య-ం టె___ చే__ ట-ల-ఫ-న- చ-య-ం -------------- టెలిఫోన్ చేయడం 0
Bhūt- ---aṁ 3 B____ k____ 3 B-ū-a k-l-ṁ 3 ------------- Bhūta kālaṁ 3
Minä olen puhunut puhelimessa. న--ు--ెలిఫ-న- -ేస-ను నే_ టె___ చే__ న-న- ట-ల-ఫ-న- చ-స-న- -------------------- నేను టెలిఫోన్ చేసాను 0
Bh--a----a--3 B____ k____ 3 B-ū-a k-l-ṁ 3 ------------- Bhūta kālaṁ 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. న--ు--ప్---ూ --న్-లో--ా--లాడు-ూన---న్-ాను నే_ ఎ___ ఫో_ లో మా_____ ఉ___ న-న- ఎ-్-ు-ూ ఫ-న- ల- మ-ట-ల-డ-త-న- ఉ-్-ా-ు ----------------------------------------- నేను ఎప్పుడూ ఫోన్ లో మాట్లాడుతూనే ఉన్నాను 0
Ṭ--i---n c-y-ḍ-ṁ Ṭ_______ c______ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
kysyä అడగటం అ___ అ-గ-ం ----- అడగటం 0
Ṭe-iphōn--ē-a-aṁ Ṭ_______ c______ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
Minä olen kysynyt. న--- -డ--ాను నే_ అ___ న-న- అ-ి-ా-ు ------------ నేను అడిగాను 0
Ṭeli-h-n-cēy-ḍaṁ Ṭ_______ c______ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
Minä olen aina kysynyt. నేన---ప్--డ- అడిగుత-న--ఉన----ు నే_ ఎ___ అ____ ఉ___ న-న- ఎ-్-ు-ూ అ-ి-ు-ూ-ే ఉ-్-ా-ు ------------------------------ నేను ఎప్పుడూ అడిగుతూనే ఉన్నాను 0
N--- -eli---- cēsānu N___ ṭ_______ c_____ N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
kertoa చ-ప్ప-ట చె___ చ-ప-ప-ట ------- చెప్పుట 0
Nē----el---ōn--ēs-nu N___ ṭ_______ c_____ N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
Minä olen kertonut. న-ను--ె---ాను నే_ చె___ న-న- చ-ప-ప-న- ------------- నేను చెప్పాను 0
N-nu -e-ip-----ē---u N___ ṭ_______ c_____ N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
Minä olen kertonut koko tarinan. నేన- మొ-్-- కధ-----ప-ప-ను నే_ మొ__ క__ చె___ న-న- మ-త-త- క-న- చ-ప-ప-న- ------------------------- నేను మొత్తం కధని చెప్పాను 0
Nē-- e-p-ḍ---h------m---ā--t-nē unn-nu N___ e_____ p___ l_ m__________ u_____ N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
oppia చద--ుట చ___ చ-ు-ు- ------ చదువుట 0
N----e--uḍ--phōn -------āḍutūn--un--nu N___ e_____ p___ l_ m__________ u_____ N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
Minä olen oppinut. నే-- -దివ-ను నే_ చ___ న-న- చ-ి-ా-ు ------------ నేను చదివాను 0
N--- -p---- p-ōn----māṭlāḍ-tūn- un--nu N___ e_____ p___ l_ m__________ u_____ N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
Minä olen oppinut koko illan. న--ు స-యం-్ర--మొత-తం-----ాను నే_ సా___ మొ__ చ___ న-న- స-య-త-ర- మ-త-త- చ-ి-ా-ు ---------------------------- నేను సాయంత్రం మొత్తం చదివాను 0
Aḍa---aṁ A_______ A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
työskennellä ప----ే--ట ప_ చే__ ప-ి చ-య-ట --------- పని చేయుట 0
A---aṭaṁ A_______ A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
Minä olen työskennellyt. నే---ప-ి చేసాను నే_ ప_ చే__ న-న- ప-ి చ-స-న- --------------- నేను పని చేసాను 0
A-a----ṁ A_______ A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
Minä olen työskennellyt koko päivän. ర-జంతా -ే-- పని-చేసాను రో__ నే_ ప_ చే__ ర-జ-త- న-న- ప-ి చ-స-న- ---------------------- రోజంతా నేను పని చేసాను 0
Nē-- a-igānu N___ a______ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
syödä తిన-ట తి__ త-న-ట ----- తినుట 0
N--- a--g--u N___ a______ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
Minä olen syönyt. న--- -------ు నే_ తి___ న-న- త-న-న-న- ------------- నేను తిన్నాను 0
N----aḍ--ā-u N___ a______ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
Minä olen syönyt koko ruoan. న-ను -న్నం -ొత--- ---్-ాను నే_ అ__ మొ__ తి___ న-న- అ-్-ం మ-త-త- త-న-న-న- -------------------------- నేను అన్నం మొత్తం తిన్నాను 0
Nē---epp-ḍ----i-ut--ē u--ā-u N___ e_____ a________ u_____ N-n- e-p-ḍ- a-i-u-ū-ē u-n-n- ---------------------------- Nēnu eppuḍū aḍigutūnē unnānu

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!