Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ka წარსული 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ოთხმოცდასამი]

83 [otkhmotsdasami]

წარსული 3

ts'arsuli 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi gruusia Toista Lisää
puhua puhelimessa ტე---ონზ- -არ-კ-ა ტ________ დ______ ტ-ლ-ფ-ნ-ე დ-რ-კ-ა ----------------- ტელეფონზე დარეკვა 0
t'e-e---z--dar-k-va t_________ d_______ t-e-e-o-z- d-r-k-v- ------------------- t'eleponze darek'va
Minä olen puhunut puhelimessa. დავრეკ-. დ_______ დ-ვ-ე-ე- -------- დავრეკე. 0
da-re--e. d________ d-v-e-'-. --------- davrek'e.
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. სულ-ტე--ფონზე-ვ-აპ-რა---დ-. ს__ ტ________ ვ____________ ს-ლ ტ-ლ-ფ-ნ-ე ვ-ა-ა-ა-ო-დ-. --------------------------- სულ ტელეფონზე ვლაპარაკობდი. 0
s-l-t'ele-o-z- --ap--ra-'--d-. s__ t_________ v______________ s-l t-e-e-o-z- v-a-'-r-k-o-d-. ------------------------------ sul t'eleponze vlap'arak'obdi.
kysyä შეკი-ხვა შ_______ შ-კ-თ-ვ- -------- შეკითხვა 0
she--it-h-a s__________ s-e-'-t-h-a ----------- shek'itkhva
Minä olen kysynyt. ვ-კი--ე. ვ_______ ვ-კ-თ-ე- -------- ვიკითხე. 0
v--------. v_________ v-k-i-k-e- ---------- vik'itkhe.
Minä olen aina kysynyt. სუ--ვ--თხუ--ბდ-. ს__ ვ___________ ს-ლ ვ-ი-ხ-ლ-ბ-ი- ---------------- სულ ვკითხულობდი. 0
s-l ----tk-u-o-d-. s__ v_____________ s-l v-'-t-h-l-b-i- ------------------ sul vk'itkhulobdi.
kertoa თ--ობა თ_____ თ-რ-ბ- ------ თხრობა 0
tkhroba t______ t-h-o-a ------- tkhroba
Minä olen kertonut. მ--ყ---. მ_______ მ-ვ-ე-ი- -------- მოვყევი. 0
t---oba t______ t-h-o-a ------- tkhroba
Minä olen kertonut koko tarinan. სულ---ვებ-დ-. ს__ ვ________ ს-ლ ვ-ვ-ბ-დ-. ------------- სულ ვყვებოდი. 0
t---oba t______ t-h-o-a ------- tkhroba
oppia ს-ავლა ს_____ ს-ა-ლ- ------ სწავლა 0
mo----i. m_______ m-v-e-i- -------- movqevi.
Minä olen oppinut. ვ--წ--ლე. ვ________ ვ-ს-ა-ლ-. --------- ვისწავლე. 0
mo--e--. m_______ m-v-e-i- -------- movqevi.
Minä olen oppinut koko illan. მთე-- ---ამო ვ-წ-ვ-ობ--. მ____ ს_____ ვ__________ მ-ე-ი ს-ღ-მ- ვ-წ-ვ-ო-დ-. ------------------------ მთელი საღამო ვსწავლობდი. 0
m--q-v-. m_______ m-v-e-i- -------- movqevi.
työskennellä მ--აობა მ______ მ-შ-ო-ა ------- მუშაობა 0
su- vqv-b-d-. s__ v________ s-l v-v-b-d-. ------------- sul vqvebodi.
Minä olen työskennellyt. ვ--უ-ავ-. ვ________ ვ-მ-შ-ვ-. --------- ვიმუშავე. 0
su- --v----i. s__ v________ s-l v-v-b-d-. ------------- sul vqvebodi.
Minä olen työskennellyt koko päivän. მთ-ლი დღე--ი-უ-ა--. მ____ დ__ ვ________ მ-ე-ი დ-ე ვ-მ-შ-ვ-. ------------------- მთელი დღე ვიმუშავე. 0
s-------b-di. s__ v________ s-l v-v-b-d-. ------------- sul vqvebodi.
syödä ჭ--ა ჭ___ ჭ-მ- ---- ჭამა 0
st-'-vla s_______ s-s-a-l- -------- sts'avla
Minä olen syönyt. ვჭ--ე. ვ_____ ვ-ა-ე- ------ ვჭამე. 0
vi-ts-av-e. v__________ v-s-s-a-l-. ----------- vists'avle.
Minä olen syönyt koko ruoan. ს-----ი ს-- შე-ჭამე. ს______ ს__ შ_______ ს-ჭ-ე-ი ს-ლ შ-ვ-ა-ე- -------------------- საჭმელი სულ შევჭამე. 0
m-e-i s---a-- -s--'------i. m____ s______ v____________ m-e-i s-g-a-o v-t-'-v-o-d-. --------------------------- mteli saghamo vsts'avlobdi.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + gruusia (1-100) MP3 gruusia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!