Lauseita

fi Taksissa   »   sl Taksi

38 [kolmekymmentäkahdeksan]

Taksissa

Taksissa

38 [osemintrideset]

Taksi

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi slovenia Toista Lisää
Olkaa hyvä ja tilatkaa taksi. P-osim, p-----i---t----. P______ p________ t_____ P-o-i-, p-k-i-i-e t-k-i- ------------------------ Prosim, pokličite taksi. 0
Paljonko matka rautatieasemalle maksaa? K---k---ta----re--z----že-ezn-š-e -os--j-? K_____ s____ p_____ d_ ž_________ p_______ K-l-k- s-a-e p-e-o- d- ž-l-z-i-k- p-s-a-e- ------------------------------------------ Koliko stane prevoz do železniške postaje? 0
Paljonko matka lentokentälle maksaa? K--ik- sta-e--re-o- d---et--išč-? K_____ s____ p_____ d_ l_________ K-l-k- s-a-e p-e-o- d- l-t-l-š-a- --------------------------------- Koliko stane prevoz do letališča? 0
Eteenpäin, kiitos. P-osim na--vnost. P_____ n_________ P-o-i- n-r-v-o-t- ----------------- Prosim naravnost. 0
Tästä oikealle, kiitos. P-o-im tu--j--- --s-o. P_____ t____ n_ d_____ P-o-i- t-k-j n- d-s-o- ---------------------- Prosim tukaj na desno. 0
Tuon kulman jälkeen vasemmalle, kiitos. Pr---m t-m----vogal- -a--e--. P_____ t__ n_ v_____ n_ l____ P-o-i- t-m n- v-g-l- n- l-v-. ----------------------------- Prosim tam na vogalu na levo. 0
Minulla on kiire. M--- se --. M___ s_ m__ M-d- s- m-. ----------- Mudi se mi. 0
Minulla on aikaa. I-am-čas. I___ č___ I-a- č-s- --------- Imam čas. 0
Ajakaa hitaammin, kiitos. P--sim- -e-jit- p--------. P______ p______ p_________ P-o-i-, p-l-i-e p-č-s-e-e- -------------------------- Prosim, peljite počasneje. 0
Pysäyttäkää tässä, kiitos. Tuk-j-s-, p-os-m,-us--vi-e. T____ s__ p______ u________ T-k-j s-, p-o-i-, u-t-v-t-. --------------------------- Tukaj se, prosim, ustavite. 0
Odottakaa hetki. P-č-k---e- pro------re---e-. P_________ p______ t________ P-č-k-j-e- p-o-i-, t-e-u-e-. ---------------------------- Počakajte, prosim, trenutek. 0
Palaan pian. T--o- -om -----. T____ b__ n_____ T-k-j b-m n-z-j- ---------------- Takoj bom nazaj. 0
Voisitteko antaa minulle kuitin, kiitos. Dajt---i--pr-si-,--o-rdi---o -l-čilu. D____ m__ p______ p_______ o p_______ D-j-e m-, p-o-i-, p-t-d-l- o p-a-i-u- ------------------------------------- Dajte mi, prosim, potrdilo o plačilu. 0
Minulla ei ole pikkurahaa. N-ma--drob--a. N____ d_______ N-m-m d-o-i-a- -------------- Nimam drobiža. 0
Se on hyvä näin, saatte pitää loput. V-r-d-, ost---- -e--a -a-. V r____ o______ j_ z_ v___ V r-d-, o-t-n-k j- z- v-s- -------------------------- V redu, ostanek je za vas. 0
Ajakaa minut tähän osoitteeseen. Pe-j-te-m--na t--na-l--. P______ m_ n_ t_ n______ P-l-i-e m- n- t- n-s-o-. ------------------------ Peljite me na ta naslov. 0
Ajakaa minut hotellilleni. P-l-i-- -e d- mojeg- ---e--. P______ m_ d_ m_____ h______ P-l-i-e m- d- m-j-g- h-t-l-. ---------------------------- Peljite me do mojega hotela. 0
Ajakaa minut rannalle. Pelj--e-m--na-o-alo. P______ m_ n_ o_____ P-l-i-e m- n- o-a-o- -------------------- Peljite me na obalo. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + slovenia (1-100) MP3 slovenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielinerot

Useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä, jos he osaavat puhua yhtä vierasta kieltä. On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hallitsevat yli 70 kieltä. He voivat puhua kaikkia näitä kieliä sujuvasti ja myös kirjoittaa niitä virheettömästi. Voi sanoa, että on olemassa ennätyksellisen monikielisiä ihmisiä. Monikielisyyden ilmiö on ollut olemassa satojen vuosien ajan. Sellaisia kykyjä omaavista ihmisistä on paljon raportteja. Vielä ei ole perusteellisesti tutkittu, mistä sellainen kyky on peräisin. Asiasta on erilaisia tieteellisiä teorioita. Jotkut uskovat, että monikielisten ihmisten aivojen rakenne on erilainen. Tämä erilaisuus näkyy erityisen hyvin brocan alueella. Puhe tuotetaan tässä aivojen osassa. Monikielisillä ihmisillä tämän alueen solujen rakenne on erilainen. On mahdollista, että tämän takia he käsittelevät tietoa paremmin. Puuttuu kuitenkin lisätutkimuksia, jotka vahvistaisivat tämän teorian. Kenties ratkaiseva asia onkin poikkeuksellinen motivaatio. Lapset oppivat vieraita kieliä hyvin nopeasti toisilta lapsilta. Se johtuu siitä tosiasiasta, että he haluavat leikkiä yhdessä toisten kanssa. He haluavat olla mukana ryhmässä ja kommunikoida toisten kanssa. Kuten sanottu, heidän oppimisensa onnistuminen riippuu heidän halustaan päästä mukaan. Toinen teoria väittää, että aivoaines kasvaa oppimisen ansiosta. Eli mitä enemmän opimme, sitä helpommaksi oppiminen tulee. Keskenään samantapaiset kielet ovat myös helpompia oppia. Henkilö, joka puhuu tanskaa, oppii nopeasti puhuman ruotsia tai norjaa. Moniin kysymyksiin ei ole vielä saatu vastausta. On kuitenkin varmaa, että älykkyydellä ei ole tässä roolia. Jotkut ihmiset puhuvat useita kieliä alhaisesta älykkyydestään huolimatta. Mutta jopa kaikkein mahtavin kielinero tarvitsee paljon itsekuria. Se lohduttaa hiukan, eikö niin?